“She felt so tearful and petulant” : Public health nurses’ experiences about the counseling of the mental side effects of hormonal contraceptives in a student health care unit
Luukkanen, Ida; Nieminen, Julia (2014)
Luukkanen, Ida
Nieminen, Julia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102714976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102714976
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka mielenterveys otetaan huomioon annosteltaessa hormonaalista ehkäisyä. Tavoitteena on saada lisää tietoa mielenterveydellisten sivuvaikutusten ohjauksesta, täten opiskelijaterveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia.
Aineisto saatiin kasaan haastattelemalla suomalaisen opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajia, jotka työskentelevät kyseisellä alueella taustallaan erimittaiset työkokemukset. Avoimien kysymysten kautta saimme analysoitua aineiston jakamalla vastauksia teemoihin, kuitenkin säilyttämällä teemat olennaisina alkuperäisiin tutkimuskysymyksiin viitaten. Kuitenkin pääajatus oli saada objektiivista materiaalia, joten myös uusia teemoja ilmestyi vastauksista lopulta jakaen materiaalin viiteen pääteemaan; ohjauksen resurssit, syyt vaihtaa/lopettaa hormonaalinen ehkäisy, mielenterveydellisten sivuvaikutusten ohjauksen tärkeys, oireiden tunnistaminen ja erottaminen muista mielenterveysongelmista sekä haasteet ohjauksessa.
Terveydenhoitajat kokivat, ettei asian puheeksiottaminen ollut ongelma, mutta joskus varsinaisten hormonaalisesta ehkäisystä johtuvien mielenterveydellisten sivuvaikutusten erottaminen ei ollut helppoa. Haastateltavat toivat myös esille oman mielenkiintonsa lisäkoulutusta kohtaan kyseisestä asiasta.
Tulevaisuudessa opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää kehittämään ohjausprosessia ja lisäämään enemmän koulutusta mielenterveydellisistä asioista liittyen hormonaaliseen ehkäisyyn.
Aineisto saatiin kasaan haastattelemalla suomalaisen opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajia, jotka työskentelevät kyseisellä alueella taustallaan erimittaiset työkokemukset. Avoimien kysymysten kautta saimme analysoitua aineiston jakamalla vastauksia teemoihin, kuitenkin säilyttämällä teemat olennaisina alkuperäisiin tutkimuskysymyksiin viitaten. Kuitenkin pääajatus oli saada objektiivista materiaalia, joten myös uusia teemoja ilmestyi vastauksista lopulta jakaen materiaalin viiteen pääteemaan; ohjauksen resurssit, syyt vaihtaa/lopettaa hormonaalinen ehkäisy, mielenterveydellisten sivuvaikutusten ohjauksen tärkeys, oireiden tunnistaminen ja erottaminen muista mielenterveysongelmista sekä haasteet ohjauksessa.
Terveydenhoitajat kokivat, ettei asian puheeksiottaminen ollut ongelma, mutta joskus varsinaisten hormonaalisesta ehkäisystä johtuvien mielenterveydellisten sivuvaikutusten erottaminen ei ollut helppoa. Haastateltavat toivat myös esille oman mielenkiintonsa lisäkoulutusta kohtaan kyseisestä asiasta.
Tulevaisuudessa opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää kehittämään ohjausprosessia ja lisäämään enemmän koulutusta mielenterveydellisistä asioista liittyen hormonaaliseen ehkäisyyn.