Tyypin 2 diabetesta sairastavien perusterveydenhuollon asiakkaiden voimavaroja vähentävät tunteet ja kokemukset heitä hoitavien sairaanhoitajien kuvaamina
Pyykkönen, Anna (2014)
Pyykkönen, Anna
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014851
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla erilaisia tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden sairauden aiheuttamia, heidän voimavarojaan vähentäviä tunteita ja kokemuksia sekä keinoja joilla heidän omahoitoon käytettävissä olevia voimavarojaan voidaan lisätä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on myös selvittää, ovatko heitä hoitavat sairaanhoitajat havainneet näillä asiakkailla häpeää tai syyllisyyttä sairastumisestaan tai sairaudestaan. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda näitä voimavaroja vähentäviä tunteita ja kokemuksia sekä myös voimavaroja lisääviä keinoja yleisellä tasolla terveydenhoitohenkilökunnan tietoisuuteen ja kehittää asiakkaiden hoitoa entistäkin kokonaisvaltaisemmaksi perusterveydenhuollossa huomioimalla sairauden aiheuttamat tunteet hoitotyön suunnittelussa.
Opinnäytetyössä käytin laadullista tutkimusmenetelmää. Haastattelin seitsemää tyypin 2 diabetesasiakkaita hoitavaa sairaanhoitajaa yksitellen, teemahaastatteluin. Vastaukset analysoin käyttäen sisällönanalyysia. Haastatteluin saamani aineisto oli rikas, ja tutkimuksen tulokset antavat vastauksia tutkimustehtäviin.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus asiakkaiden tunteista, joita ei voida sivuuttaa tyypin 2 diabetesasiakkaiden ohjauksessa perusterveydenhuollossa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tyypin 2 diabetesasiakkaiden hoidon suunnittelussa tai sen arvioinnissa, kun pohditaan hoitotyötä asiakkaan henkisen jaksamisen kannalta. Tunteet ovat ainakin osittain havaittavissa asiakkaan ensikäynnillä sairaanhoitajan luona sekä myöhemmin ohjauskäynneillä. Asiakas voi kokea mm. suurta hämmennystä, järkytystä, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, vihaa, katkeruutta mutta myös helpotusta tai tunnetta uudesta alusta ja mahdollisuudesta. Tyypin 2 diabetesta sairastavia asiakkaita hoitavilla sairaanhoitajilla on tärkeää kokemusperäistä tietoa ja taitoa kohdatessaan omia asiakkaitaan. Hoito on laadukkaimmillaan silloin, kun ohjaava sairaanhoitaja pysyy asiakkaalle samana. Toisaalta hoito ei voi olla rutiininomaista asiakkaiden moninaisten ongelmien ja vahvasti heidän koko elämäänsä vaikuttavan sairauden hoidon vuoksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on myös selvittää, ovatko heitä hoitavat sairaanhoitajat havainneet näillä asiakkailla häpeää tai syyllisyyttä sairastumisestaan tai sairaudestaan. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda näitä voimavaroja vähentäviä tunteita ja kokemuksia sekä myös voimavaroja lisääviä keinoja yleisellä tasolla terveydenhoitohenkilökunnan tietoisuuteen ja kehittää asiakkaiden hoitoa entistäkin kokonaisvaltaisemmaksi perusterveydenhuollossa huomioimalla sairauden aiheuttamat tunteet hoitotyön suunnittelussa.
Opinnäytetyössä käytin laadullista tutkimusmenetelmää. Haastattelin seitsemää tyypin 2 diabetesasiakkaita hoitavaa sairaanhoitajaa yksitellen, teemahaastatteluin. Vastaukset analysoin käyttäen sisällönanalyysia. Haastatteluin saamani aineisto oli rikas, ja tutkimuksen tulokset antavat vastauksia tutkimustehtäviin.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus asiakkaiden tunteista, joita ei voida sivuuttaa tyypin 2 diabetesasiakkaiden ohjauksessa perusterveydenhuollossa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tyypin 2 diabetesasiakkaiden hoidon suunnittelussa tai sen arvioinnissa, kun pohditaan hoitotyötä asiakkaan henkisen jaksamisen kannalta. Tunteet ovat ainakin osittain havaittavissa asiakkaan ensikäynnillä sairaanhoitajan luona sekä myöhemmin ohjauskäynneillä. Asiakas voi kokea mm. suurta hämmennystä, järkytystä, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, vihaa, katkeruutta mutta myös helpotusta tai tunnetta uudesta alusta ja mahdollisuudesta. Tyypin 2 diabetesta sairastavia asiakkaita hoitavilla sairaanhoitajilla on tärkeää kokemusperäistä tietoa ja taitoa kohdatessaan omia asiakkaitaan. Hoito on laadukkaimmillaan silloin, kun ohjaava sairaanhoitaja pysyy asiakkaalle samana. Toisaalta hoito ei voi olla rutiininomaista asiakkaiden moninaisten ongelmien ja vahvasti heidän koko elämäänsä vaikuttavan sairauden hoidon vuoksi.