Liikuntaharrastus ja päihteidenkäyttö : Selvitys 9.-luokkalaisten liikuntaharrastuksista ja päihteiden käytöstä
Pakkanen, Tanja; Viinikka, Susanna (2014)
Pakkanen, Tanja
Viinikka, Susanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100914595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100914595
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla miten 9.-luokkalaisen liikuntaharrastus vaikuttaa päihteiden käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla voidaan monipuolistaa ja laajentaa nuorten päihdekasvatusta esimerkiksi lisäämällä sitä harrastustoimintaan ja sen avulla mahdollisesti edistää nuorten terveyttä ja kannustaa heitä päihteettömyyteen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 9.- luokkalaiset 14–15-vuotiaat oppilaat yhdessä eteläpohjalaisessa yläkoulussa. Koulussa on 9.-luokkalaisia 89, joista 76 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin 85.
Aineisto kerättiin yläkoulun auditoriossa koulupäivän aikana marraskuussa 2013. Kyselykaavakkeessa oli 17 kysymystä, joista 14 kysymystä oli strukturoituja ja 3 avointa kysymystä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin IBM SPSS Statistic-ohjelman avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että säännöllisellä liikunnan harrastamisella ja tupakoinnilla on yhteyttä, sillä päivittäin liikuntaa harrastavista nuorista 80 prosenttia ei tupakoinut, kun vastaava luku liikuntaa harrastamattomilla nuorilla on ainoastaan 33 prosenttia. Päivittäin liikuntaa harrastavien ja liikunnallisesti passiivisten nuorten välillä ei ollut merkittävää eroa alkoholin käytön suhteen, mutta kohtalaisesti harrastavat käyttivät alkoholia vähemmän. Liikunnallisesti passiiviset nuoret käyttivät nuuskaa vain satunnaisesti, kun liikuntaa harrastavista 4 prosenttia käytti myös päivittäin. Liikunnallisista nuorista yli 90 prosenttia ei nuuskannut koskaan ja vastaava luku liikuntaa harrastamattomilla oli 67 prosenttia. Joukkue- ja yksilölajien harrastajien kesken päihteiden käytössä ei tullut esille eroavaisuuksia. Ei ole kuitenkaan tilastollisesti testattu, oliko ryhmien välillä tilastollisesti merkittäviä eroja. Yleisin syy päihteiden käytölle oli hauskanpito. Nuoret, jotka harkitsivat päihteiden käytön lopettamista, eivät kokeneet tarvitsevansa ulkopuolista apua lopettamiseen.
Aineisto kerättiin yläkoulun auditoriossa koulupäivän aikana marraskuussa 2013. Kyselykaavakkeessa oli 17 kysymystä, joista 14 kysymystä oli strukturoituja ja 3 avointa kysymystä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin IBM SPSS Statistic-ohjelman avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että säännöllisellä liikunnan harrastamisella ja tupakoinnilla on yhteyttä, sillä päivittäin liikuntaa harrastavista nuorista 80 prosenttia ei tupakoinut, kun vastaava luku liikuntaa harrastamattomilla nuorilla on ainoastaan 33 prosenttia. Päivittäin liikuntaa harrastavien ja liikunnallisesti passiivisten nuorten välillä ei ollut merkittävää eroa alkoholin käytön suhteen, mutta kohtalaisesti harrastavat käyttivät alkoholia vähemmän. Liikunnallisesti passiiviset nuoret käyttivät nuuskaa vain satunnaisesti, kun liikuntaa harrastavista 4 prosenttia käytti myös päivittäin. Liikunnallisista nuorista yli 90 prosenttia ei nuuskannut koskaan ja vastaava luku liikuntaa harrastamattomilla oli 67 prosenttia. Joukkue- ja yksilölajien harrastajien kesken päihteiden käytössä ei tullut esille eroavaisuuksia. Ei ole kuitenkaan tilastollisesti testattu, oliko ryhmien välillä tilastollisesti merkittäviä eroja. Yleisin syy päihteiden käytölle oli hauskanpito. Nuoret, jotka harkitsivat päihteiden käytön lopettamista, eivät kokeneet tarvitsevansa ulkopuolista apua lopettamiseen.