Kierrätyskasvualustojen hyödyntäminen puutarhatuotannossa
Kumpu, Sini (2014)
Kumpu, Sini
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100814571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100814571
Tiivistelmä
Tämän päivän puutarhatuotannossa on tärkeää ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Esimerkiksi kemialliselle lannoitukselle on etsittävä pysyvämpiä, luonnonmukaisempia vaihtoehtoja. Samoin on syytä pohtia turpeen mielekkyyttä kasvualustana. ”Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa” (Bioliike) on helmikuussa 2013 käynnistynyt EAKR-hanke, jota rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeen toteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina toimii jäte- ja vesihuollon toimijoita sekä bioenergiatuottajia. Osana hanketta pyritään selvittämään biojäte- ja lietepohjaisten kierrätettyjen materiaalien käyttömahdollisuuksia kasvualustana puutarhatuotannossa.
Lepaalla suoritettiin kevään ja kesän 2013 aikana fytotoksisuuskoe, jossa tutkittiin orgaanisia kierrätettyjä materiaaleja sisältäviä kasvualustoja. Kierrätetyt materiaalit olivat kompostoitu haravointijäte, erilaiset mädätysjäännökset ja rejektivesi. Koekasveiksi valittiin ohra, kurkku ja vihannes-krassi. Ylös kirjattiin kasvien itämis- ja taimettumisprosentti, kasvuston ja juuriston kunto, sekä tuore- ja kuivapino. Kurkun taimista mitattiin myös suurimman kasvulehden leveys ja pituus. Referenssialustana käytettiin kaupallista viljelyseosta. Koe toistettiin kolme kertaa.
Tulokset olivat vaihtelevia. Osa kasvualustoista antoi varsin lupaavia tuloksia, osa heikkoja. Mädätysjäännöksen iän merkitys näkyy sitä sisältävillä kasvualustoilla. Tuoreena kasvualustaan lisätty mädätysjäännös on kasveille liian voimakasta, mutta vanhempi, varastoitu mädätysjäännös antoi hyviä tuloksia. Rejektiveden sekoittamisella haravointijätekompostiin oli suotuisa vaikutus ja sen mahdollisuuksia lannoitevalmisteena olisikin hyvä tutkia lisää. Muutenkin jatkotutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan selvittää, miten kierrätyskasvualustat saadaan parhaiten käyttöön puutarhatuotannon eri osa-alueilla. Huomioon on otettava myös orgaanisen materiaalin mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet ja eliöt, jotka rajoittavan sen käyttöä syötäväksi tarkoitettujen tuotteiden viljelyssä.
Lepaalla suoritettiin kevään ja kesän 2013 aikana fytotoksisuuskoe, jossa tutkittiin orgaanisia kierrätettyjä materiaaleja sisältäviä kasvualustoja. Kierrätetyt materiaalit olivat kompostoitu haravointijäte, erilaiset mädätysjäännökset ja rejektivesi. Koekasveiksi valittiin ohra, kurkku ja vihannes-krassi. Ylös kirjattiin kasvien itämis- ja taimettumisprosentti, kasvuston ja juuriston kunto, sekä tuore- ja kuivapino. Kurkun taimista mitattiin myös suurimman kasvulehden leveys ja pituus. Referenssialustana käytettiin kaupallista viljelyseosta. Koe toistettiin kolme kertaa.
Tulokset olivat vaihtelevia. Osa kasvualustoista antoi varsin lupaavia tuloksia, osa heikkoja. Mädätysjäännöksen iän merkitys näkyy sitä sisältävillä kasvualustoilla. Tuoreena kasvualustaan lisätty mädätysjäännös on kasveille liian voimakasta, mutta vanhempi, varastoitu mädätysjäännös antoi hyviä tuloksia. Rejektiveden sekoittamisella haravointijätekompostiin oli suotuisa vaikutus ja sen mahdollisuuksia lannoitevalmisteena olisikin hyvä tutkia lisää. Muutenkin jatkotutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan selvittää, miten kierrätyskasvualustat saadaan parhaiten käyttöön puutarhatuotannon eri osa-alueilla. Huomioon on otettava myös orgaanisen materiaalin mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet ja eliöt, jotka rajoittavan sen käyttöä syötäväksi tarkoitettujen tuotteiden viljelyssä.