Sustainable Community Development through Volunteer Tourism and the Role of NGOs in Nepal
Hauta-aho, Taru (2014)
Hauta-aho, Taru
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092614236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092614236
Tiivistelmä
Kestävä yhteisön kehittäminen vapaaehtoismatkailun ja kansalaisjärjestöjen avulla Nepalissa
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia vapaaehtoismatkailun ja kansalaisjärjestöjen potentiaalisia vaikutuksia kestävään yhteisön kehittämiseen Nepalissa. Kestävyys on ollut puheenaiheena globaalissa keskustelussa vuosikausia ja se koostuu ympäristöllisestä, taloudellisesta ja sosiokulttuurisesta ulottuvuudesta. Kestävä kehitys pyrkii olemaan taloudellisesti elinkelpoista suojellen samalla luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä sosiaalisia ja kulttuurillisia perinteitä.
Vapaaehtoismatkailu on vaihtoehtoinen matkailun muoto, joka luokitellaan usein kestävään matkailuun kuuluvaksi ja sen tarkoitus on edistää positiivista muutosta yhteisöissä esimerkiksi vähentämällä köyhyyttä, suojelemalla ympäristöä tai tutkimalla yhteiskuntaa. Vapaaehtoismatkailu on nopeasti kasvava ala, jolla on monitahoisia vaikutuksia isäntäyhteisöihin. Kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat vapaaehtoisprojekteja, määräävät paljolti kehityksen suunnan. Nepalissa lukuisilla aloilla toimivien kansalaisjärjestöjen suuresta määrästä huolimatta säädösten, lakien ja valvonnan puute tekee toimintaympäristöstä epävakaan ja alttiin korruptiolle ja resurssien hyväksikäytölle. Nepal on luonnoltaan monimuotoinen ja kulttuurillisesti rikas kehitysmaa Aasiassa. Kasvava väestö, puutteellinen koulutus ja kehityksen epätasainen keskittyminen ovat suuria uhkia maan kehitykselle. Matkailuelinkeinolla on tärkeä rooli Nepalin kansantaloudessa ja hallitus painottaa sen potentiaalia talouden vakauttamisessa ja työllisyyden lisäämisessä. Vapaaehtoismatkailijoita hyödynnetään usein kehitysprojekteissa, jotka tähtäävät parantamaan yhteisön taloudellista hyvinvoinia, suojelemaan ympäristöä ja vahvistamaan kulttuurillista identiteettiä ollen samalla sosiaalisesti tasa-arvoisia.
Tämä opinnäytetyö tutkii vapaaehtoisprojekteissa eri asemissa olevien sidosryhmien ja tekijöiden näkemyksiä. Primäärinen aineisto kerättiin kvalitaativisen toimintatutkimusmetodin mukaisesti käyttäen puolistrukturoituja haastatteluja Nepalissa 2014. Toimintatutkimus oli sopiva metodologia, koska tutkija osallistui yhteisön jäsenenä ja vapaaehtoismatkailijana tutkimaansa prosessiin. Eri sidosryhmille tehtiin yhteensä viisitoista teemahaastattelua, jotta saataisiin selville vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen koordinaattorien ja toiminnanjohtajien, vapaaehtoisprojektien työntekijöiden ja kotimajoituksen tarjoajien näkökulmia. Primääriaineistossa esiintyi monenlaisia kantoja vapaaehtoisten ja kansalaisjärjestöjen panoksesta kestävään yhteisön kehittämiseen ja yhteisön osallistumisesta. Vapaahtoismatkailijoiden motiiveja ja odotuksia sekä kotimajoitusta tutkittiin kestävän yhteisön kehittämisen komponentteina. Toiminnan läpinäkyvyyttä arvostettiin sekä primääri- että sekondääriaineistossa, mutta ne eriävät yhteisön osallistumisesta yhteisönkehittämisprojekteihin. Vaikka tulot ulkomaisista lähteistä ovat tärkeä taloudellinen tekijä Nepalissa, hallitus asettaa rajoituksia ulkomaalaisten henkilöiden ja kansalaisjärjestöjen vapaaehtoiskehitysyrityksille. Hallitus laiminlyö vapaaehtoismatkailun potentiaalisen panoksen kestävässä yhteisön kehittämisessä, eikä siitä ole kerätty virallista tietoa.
Eritoten vapaaehtoismatkailun taloudellinen ja sosiokulttuurinen panos on huomattu primääri- ja sekondääriaineistossa, mutta taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden vuorovaikutus on selkeä. Vaikka matkailuelinkeinoa pidetään usein työllisyyttä parantavana alana, esiin astuu vapaaehtoismatkailun ristiriitainen vaikutus työpaikkojen lisäämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia vapaaehtoismatkailun ja kansalaisjärjestöjen potentiaalisia vaikutuksia kestävään yhteisön kehittämiseen Nepalissa. Kestävyys on ollut puheenaiheena globaalissa keskustelussa vuosikausia ja se koostuu ympäristöllisestä, taloudellisesta ja sosiokulttuurisesta ulottuvuudesta. Kestävä kehitys pyrkii olemaan taloudellisesti elinkelpoista suojellen samalla luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä sosiaalisia ja kulttuurillisia perinteitä.
Vapaaehtoismatkailu on vaihtoehtoinen matkailun muoto, joka luokitellaan usein kestävään matkailuun kuuluvaksi ja sen tarkoitus on edistää positiivista muutosta yhteisöissä esimerkiksi vähentämällä köyhyyttä, suojelemalla ympäristöä tai tutkimalla yhteiskuntaa. Vapaaehtoismatkailu on nopeasti kasvava ala, jolla on monitahoisia vaikutuksia isäntäyhteisöihin. Kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat vapaaehtoisprojekteja, määräävät paljolti kehityksen suunnan. Nepalissa lukuisilla aloilla toimivien kansalaisjärjestöjen suuresta määrästä huolimatta säädösten, lakien ja valvonnan puute tekee toimintaympäristöstä epävakaan ja alttiin korruptiolle ja resurssien hyväksikäytölle. Nepal on luonnoltaan monimuotoinen ja kulttuurillisesti rikas kehitysmaa Aasiassa. Kasvava väestö, puutteellinen koulutus ja kehityksen epätasainen keskittyminen ovat suuria uhkia maan kehitykselle. Matkailuelinkeinolla on tärkeä rooli Nepalin kansantaloudessa ja hallitus painottaa sen potentiaalia talouden vakauttamisessa ja työllisyyden lisäämisessä. Vapaaehtoismatkailijoita hyödynnetään usein kehitysprojekteissa, jotka tähtäävät parantamaan yhteisön taloudellista hyvinvoinia, suojelemaan ympäristöä ja vahvistamaan kulttuurillista identiteettiä ollen samalla sosiaalisesti tasa-arvoisia.
Tämä opinnäytetyö tutkii vapaaehtoisprojekteissa eri asemissa olevien sidosryhmien ja tekijöiden näkemyksiä. Primäärinen aineisto kerättiin kvalitaativisen toimintatutkimusmetodin mukaisesti käyttäen puolistrukturoituja haastatteluja Nepalissa 2014. Toimintatutkimus oli sopiva metodologia, koska tutkija osallistui yhteisön jäsenenä ja vapaaehtoismatkailijana tutkimaansa prosessiin. Eri sidosryhmille tehtiin yhteensä viisitoista teemahaastattelua, jotta saataisiin selville vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen koordinaattorien ja toiminnanjohtajien, vapaaehtoisprojektien työntekijöiden ja kotimajoituksen tarjoajien näkökulmia. Primääriaineistossa esiintyi monenlaisia kantoja vapaaehtoisten ja kansalaisjärjestöjen panoksesta kestävään yhteisön kehittämiseen ja yhteisön osallistumisesta. Vapaahtoismatkailijoiden motiiveja ja odotuksia sekä kotimajoitusta tutkittiin kestävän yhteisön kehittämisen komponentteina. Toiminnan läpinäkyvyyttä arvostettiin sekä primääri- että sekondääriaineistossa, mutta ne eriävät yhteisön osallistumisesta yhteisönkehittämisprojekteihin. Vaikka tulot ulkomaisista lähteistä ovat tärkeä taloudellinen tekijä Nepalissa, hallitus asettaa rajoituksia ulkomaalaisten henkilöiden ja kansalaisjärjestöjen vapaaehtoiskehitysyrityksille. Hallitus laiminlyö vapaaehtoismatkailun potentiaalisen panoksen kestävässä yhteisön kehittämisessä, eikä siitä ole kerätty virallista tietoa.
Eritoten vapaaehtoismatkailun taloudellinen ja sosiokulttuurinen panos on huomattu primääri- ja sekondääriaineistossa, mutta taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden vuorovaikutus on selkeä. Vaikka matkailuelinkeinoa pidetään usein työllisyyttä parantavana alana, esiin astuu vapaaehtoismatkailun ristiriitainen vaikutus työpaikkojen lisäämiseen.