Lääkehoidon turvallisuus laskimonsisäistä mikrobilääkehoitoa saavan potilaan hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus
Oksala, Henrietta; Satukangas, Mirka (2014)
Oksala, Henrietta
Satukangas, Mirka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514198
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla sairaanhoitajien toteuttaman laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon lääke- ja potilasturvallisuutta viimeisten kymmenen vuoden ajalta.
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja HUS/HYKS Medisiinisen tulosyksikön kanssa yhteistyössä toteutettavaa "Aseptiikka ja hoidon oikeellisuus suonensisäistä antibioottihoitoa saavan potilaan hoitotyössä; potilasturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishanketta", jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja näyttöön perustuvaa hoitotyötä.
Menetelmänä sovellettiin kirjallisuuskatsausta ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysi-menetelmää. Aineisto on kerätty hakemalla sähköisistä tietokannoista hoitotieteellisiä tutkimuksia, joiden julkaisuvuosi on 2003-2013 ja jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Hakukriteerit täyttäviä tutkimusartikkeleita löydettiin yhteensä 350, joista 15 valittiin lopulliseen analyysiin.
Tulosten mukaan kaksi suurinta potilasturvallisuutta heikentävää tekijää ovat lääkkeenannon väärä aika sekä lääkkeen väärä annos. Vaikka sairaanhoitajilta löytyy riittävä ammatillinen pätevyys ja tieto lääkevirheiden ehkäisyyn, ohjeita ja virheiden raportointia ei aina noudateta. Suurimpia myötävaikuttavia tekijöitä lääkevirheiden synnyssä ovat lääkevalmistelujen ja -annon aikaiset häiriötekijät sekä hoitajien liiallinen työkuormitus, kiire ja väsymys. Virheiden määrä on suurin aamuvuorossa eikä korreloi hoidettavien potilaiden määrään, vaan kokonaiskuormitukseen ja häiriöihin työn aikana.
Tarvitaan käytäntöjä, joilla lääkehoidosta vastuussa oleva sairaanhoitaja voitaisiin irrottaa muista tehtävistä muun muassa lisäämällä henkilökuntaa etenkin niissä vuoroissa, joissa sairaanhoitajiin kohdistuu eniten ylimääräistä kuormitusta. Hoitajien jaksamista voidaan edistää esimerkiksi ergonomisella työvuorosuunnittelulla. Useimmiten lääkevirheen huomaa toinen hoitaja ja tämä puhuu kaksoistarkistuksen tärkeyden puolesta. On myös tärkeää panostaa raportointikeinoihin, joissa pyritään miettimään keinoja virheiden välttämiseksi jatkossa.
Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa kehitettäessä uusia toimintamalleja ja tarkistuslistoja turvallisen lääkehoidon työkaluiksi.
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja HUS/HYKS Medisiinisen tulosyksikön kanssa yhteistyössä toteutettavaa "Aseptiikka ja hoidon oikeellisuus suonensisäistä antibioottihoitoa saavan potilaan hoitotyössä; potilasturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishanketta", jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja näyttöön perustuvaa hoitotyötä.
Menetelmänä sovellettiin kirjallisuuskatsausta ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysi-menetelmää. Aineisto on kerätty hakemalla sähköisistä tietokannoista hoitotieteellisiä tutkimuksia, joiden julkaisuvuosi on 2003-2013 ja jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Hakukriteerit täyttäviä tutkimusartikkeleita löydettiin yhteensä 350, joista 15 valittiin lopulliseen analyysiin.
Tulosten mukaan kaksi suurinta potilasturvallisuutta heikentävää tekijää ovat lääkkeenannon väärä aika sekä lääkkeen väärä annos. Vaikka sairaanhoitajilta löytyy riittävä ammatillinen pätevyys ja tieto lääkevirheiden ehkäisyyn, ohjeita ja virheiden raportointia ei aina noudateta. Suurimpia myötävaikuttavia tekijöitä lääkevirheiden synnyssä ovat lääkevalmistelujen ja -annon aikaiset häiriötekijät sekä hoitajien liiallinen työkuormitus, kiire ja väsymys. Virheiden määrä on suurin aamuvuorossa eikä korreloi hoidettavien potilaiden määrään, vaan kokonaiskuormitukseen ja häiriöihin työn aikana.
Tarvitaan käytäntöjä, joilla lääkehoidosta vastuussa oleva sairaanhoitaja voitaisiin irrottaa muista tehtävistä muun muassa lisäämällä henkilökuntaa etenkin niissä vuoroissa, joissa sairaanhoitajiin kohdistuu eniten ylimääräistä kuormitusta. Hoitajien jaksamista voidaan edistää esimerkiksi ergonomisella työvuorosuunnittelulla. Useimmiten lääkevirheen huomaa toinen hoitaja ja tämä puhuu kaksoistarkistuksen tärkeyden puolesta. On myös tärkeää panostaa raportointikeinoihin, joissa pyritään miettimään keinoja virheiden välttämiseksi jatkossa.
Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa kehitettäessä uusia toimintamalleja ja tarkistuslistoja turvallisen lääkehoidon työkaluiksi.