Suomalaisten teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen : Uudella tekniikalla parannuksia kustannustehokkuuteen
Rissanen, Timo (2014)
Rissanen, Timo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090813799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090813799
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomalaisten teollisuuskiinteistöjen sähkönkulutus jakaantuu niin että valaistus ja LVI-laitteet muodostavat valtaosan energiankulutuksesta. Tutkimalla näitä teollisuuden suurimpia energiankuluttajia saadaan myöskin suurimmat ja nopeimmat hyödyt käyttämällä nykytekniikkaa ja nykyaikaisia komponentteja. Suomessa on 68 tuhatta teollisuuden kiinteistöä ( tuotanto- ja varastotilat), jotka kuluttavat sähköä noin 2 terawattituntia vuodessa, jo puuttumalla näiden tilojen valaistukseen voidaan säästää neljännes sähkön kulutuksesta.
Valaistuksen osuus teollisuuskiinteistön sähköenergian kulutuksesta noin 40 % aiheutuu vanho-jen teollisuuskiinteistöjen valaisimien energian käytön tehottomuudesta ja ohjattavuuden puuttumisesta. Monesti teollisuuskiinteistössä laiminlyödään myös valaisinhuolto.
Opinnäytetyössä keskitytään käsittelemään valaisin- ja valolähdetekniikkaa, valaistuksen ohjattavuutta, käyttöaikaa sekä asennustekniikkaa, mutta sivutaan myös toista energiakulutuksen pääryhmää LVI:tä, jossa osa-alueina on ilmanvaihdon merkitys ja moottorikäytöt puhaltimissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta että kyseisillä toimenpiteillä päästään merkittäviin säästöihin etenemällä seuraavasti; tutustuminen omaan energiankäyttöön jakamalla kulutukset osiin ja alistamalla eri segmentit mittauksen alaiseksi. Aikavälin seuranta antaa tietoa kulutuksen ja tuotantoajan vaikutuksesta, tästä saadaan tarkasteluun kulutukset jotka ovat varsinaisen työajan ulkopuolella ja ovat monesti seurausta vääristä ohjelmoinneista laitteiden ja automatiikan piirissä. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa nopeasti kun ne havaitaan ja yleensä pienillä kustannuksilla. Seuraavassa vaiheessa tuotantoajan kulutukset ja niiden vaatimat kustannukset energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan ottaa käsittelyyn ja asettaa ne investoinnin takaisinmaksuajan mukaiseen järjestykseen. Asia jota ei pidä unohtaa on henkilökunnan motivointi ja kouluttaminen tiedostamaan mahdollisuudet energiatehokkaampaan työympäristöön.
Myös tulevissa tuotannon hankinnoissa on tärkeää huomioida energiatehokkuus, ei vain koneiden ja laitteiden hankintahintaa.
Tämä opinnäyte osoittaa että huomioimalla eri osa-alueet päästään parantamaan omaa kilpailukykyä ja säästämään ympäristöä myös pienillä oikeaan suuntaan otetuilla askelilla. Säästö alkaa silloin kun tehdään päätös sitoutua toimenpiteisiin tietyllä aikavälillä.
Suomalaisten teollisuuskiinteistöjen sähkönkulutus jakaantuu niin että valaistus ja LVI-laitteet muodostavat valtaosan energiankulutuksesta. Tutkimalla näitä teollisuuden suurimpia energiankuluttajia saadaan myöskin suurimmat ja nopeimmat hyödyt käyttämällä nykytekniikkaa ja nykyaikaisia komponentteja. Suomessa on 68 tuhatta teollisuuden kiinteistöä ( tuotanto- ja varastotilat), jotka kuluttavat sähköä noin 2 terawattituntia vuodessa, jo puuttumalla näiden tilojen valaistukseen voidaan säästää neljännes sähkön kulutuksesta.
Valaistuksen osuus teollisuuskiinteistön sähköenergian kulutuksesta noin 40 % aiheutuu vanho-jen teollisuuskiinteistöjen valaisimien energian käytön tehottomuudesta ja ohjattavuuden puuttumisesta. Monesti teollisuuskiinteistössä laiminlyödään myös valaisinhuolto.
Opinnäytetyössä keskitytään käsittelemään valaisin- ja valolähdetekniikkaa, valaistuksen ohjattavuutta, käyttöaikaa sekä asennustekniikkaa, mutta sivutaan myös toista energiakulutuksen pääryhmää LVI:tä, jossa osa-alueina on ilmanvaihdon merkitys ja moottorikäytöt puhaltimissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta että kyseisillä toimenpiteillä päästään merkittäviin säästöihin etenemällä seuraavasti; tutustuminen omaan energiankäyttöön jakamalla kulutukset osiin ja alistamalla eri segmentit mittauksen alaiseksi. Aikavälin seuranta antaa tietoa kulutuksen ja tuotantoajan vaikutuksesta, tästä saadaan tarkasteluun kulutukset jotka ovat varsinaisen työajan ulkopuolella ja ovat monesti seurausta vääristä ohjelmoinneista laitteiden ja automatiikan piirissä. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa nopeasti kun ne havaitaan ja yleensä pienillä kustannuksilla. Seuraavassa vaiheessa tuotantoajan kulutukset ja niiden vaatimat kustannukset energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan ottaa käsittelyyn ja asettaa ne investoinnin takaisinmaksuajan mukaiseen järjestykseen. Asia jota ei pidä unohtaa on henkilökunnan motivointi ja kouluttaminen tiedostamaan mahdollisuudet energiatehokkaampaan työympäristöön.
Myös tulevissa tuotannon hankinnoissa on tärkeää huomioida energiatehokkuus, ei vain koneiden ja laitteiden hankintahintaa.
Tämä opinnäyte osoittaa että huomioimalla eri osa-alueet päästään parantamaan omaa kilpailukykyä ja säästämään ympäristöä myös pienillä oikeaan suuntaan otetuilla askelilla. Säästö alkaa silloin kun tehdään päätös sitoutua toimenpiteisiin tietyllä aikavälillä.