Vuorovaikutuksen merkitys laadunhallintajärjestelmän kehittämisessä. : Case: EVRY Jydacom Oy
Rautio, Ekaterina (2014)
Rautio, Ekaterina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313718
Tiivistelmä
Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään vuorovaikutuksen toimivuutta toimeksiantajaorganisaatiossa sekä sitä, miten työyhteisön vuorovaikutusta voidaan parantaa yrityksen laadunhallintajärjestelmän käyttöönoton tehostamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, mitkä tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen ja millä tekijöillä on negatiivinen vaikutus henkilöstön vuorovaikutukseen. Lisäksi tavoitteena oli esitellä työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämiskohteita. Työn toimeksiantajana toimi EVRY Jydacom Oy.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin vuorovaikutukseen liittyviin keskeisiin käsitteisiin, onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöihin ja tärkeimpiin työpaikan vuorovaikutustilanteisiin. Lisäksi käsiteltiin laadun määritelmiä, laatujärjestelmän merkitystä, rakennetta ja kehittämisen tarvetta sekä henkilöstön roolia laadukkaassa toiminnassa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maaliskuun 2014 aikana. Haastateltavina oli yhteensä seitsemän henkilöä, jotka kuuluvat yrityksen laatuprojektiin. Tutkimuksessa kerättiin kohdeyrityksen henkilöstön näkökulmia sekä kokemuksia vuorovaikutuksen sujumisesta työyhteisön arkipäivä- ja laatutyössä.
Tutkimuksessa selvisi, että työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä arkipäivän että laatutyössä. Vuorovaikutuksen toimivuuteen ja sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat avoimuus, luottamus, aktiivisuus, dialogisuus, palautteenanto, hyvät kokouskäytännöt ja työnkierto. Vuorovaikutukseen negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat kiire, epäselvät pelisäännöt, huono ilmapiiri ja tiedonkulku, epäluottamus, epäaktiivisuus, huono käyttäytyminen ja heikko muutosviestintä. Dialogisuuden taitoa, viestintäosaamista, tiedonkulkua ja avoimuutta tulisi kehittää ja keskinäistä vuorovaikutusta lisätä.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin vuorovaikutukseen liittyviin keskeisiin käsitteisiin, onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöihin ja tärkeimpiin työpaikan vuorovaikutustilanteisiin. Lisäksi käsiteltiin laadun määritelmiä, laatujärjestelmän merkitystä, rakennetta ja kehittämisen tarvetta sekä henkilöstön roolia laadukkaassa toiminnassa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maaliskuun 2014 aikana. Haastateltavina oli yhteensä seitsemän henkilöä, jotka kuuluvat yrityksen laatuprojektiin. Tutkimuksessa kerättiin kohdeyrityksen henkilöstön näkökulmia sekä kokemuksia vuorovaikutuksen sujumisesta työyhteisön arkipäivä- ja laatutyössä.
Tutkimuksessa selvisi, että työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä arkipäivän että laatutyössä. Vuorovaikutuksen toimivuuteen ja sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat avoimuus, luottamus, aktiivisuus, dialogisuus, palautteenanto, hyvät kokouskäytännöt ja työnkierto. Vuorovaikutukseen negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat kiire, epäselvät pelisäännöt, huono ilmapiiri ja tiedonkulku, epäluottamus, epäaktiivisuus, huono käyttäytyminen ja heikko muutosviestintä. Dialogisuuden taitoa, viestintäosaamista, tiedonkulkua ja avoimuutta tulisi kehittää ja keskinäistä vuorovaikutusta lisätä.