Hammashoito on leikin asia! : uusi toimintakäytäntö hammashoitoa pelkäävän lapsen hoitoon
Heikkilä, Maria; Romsi, Annamari (2012)
Heikkilä, Maria
Romsi, Annamari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090213702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090213702
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda uudenlainen toimintakäytäntö, jolla voidaan edistää lasten suun terveyttä ja ennaltaehkäistä hammashoitopelon kehittymistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että suun terveydenhuollon ammattilaiset saavat uuden työvälineen hammashoitopelon ehkäisemiseen ja hammashoitoa pelkäävän lapsen kohtaamiseen.
Kirjallisuuteen, yhteiskehittelyseminaareihin sekä havainnointiin perustuen loimme käsikirjoituksen hammashoitoa pelkääville lapsille suunnattuun valmennusryhmään. Valmennusryhmässä lapsi tutustuu hammashoitoon leikin, rentoutuksen sekä hoitohuonevierailun avulla. Käsikirjoitusta havainnollistamaan tuotimme ryhmän toiminnasta videon, jonka sisältö koostuu hammashoitoaiheisista leikeistä sekä rentoutumisharjoituksesta.
Hammashoitopelon syntymiseen voivat vaikuttaa muun muassa aiempaan hammashoitokäyntiin liittyvät negatiiviset kokemukset sekä pelon välillinen siirtyminen esimerkiksi vanhemmilta tai uhkaavan informaation kautta. Myös lapsen luontainen arkuus ja pelokkuus voivat olla syynä hammashoitopelon kehittymiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että joillakin henkilöillä on suurempi taipumus saada pelko-oireita kuin toisilla. Alttius selittää myös sen, että kaikki eivät saa samoja pelko-oireita vaikka ulkoiset edellytykset – esimerkiksi pelkäävä perheenjäsen – olisivat samat. Myös kulttuurin ja asuinympäristön on tutkimuksissa todettu vaikuttavan lapsen kokemukseen pelosta.
Leikkiminen, toiminta sekä toiminnalliset menetelmät kuuluvat luonnostaan lasten parissa työskentelyyn. Leikkiminen sinänsä on jo terapeuttista, mutta sen tavoitteellisuutta ja terapeuttisuutta pystytään lisäämään lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen avulla. Lapsi oppii mielekkäässä toiminnassa, jossa hän pyrkii asioiden ja tilanteiden ratkaisemiseen sekä tulosten ja kokemusten käyttöön myös muissa toiminnoissaan.
Opinnäytetyöhömme liittyvänä innovaatioprojektina tuotamme sisältöä hammashoitopelosta Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon Suupassi-hankkeeseen.
Kirjallisuuteen, yhteiskehittelyseminaareihin sekä havainnointiin perustuen loimme käsikirjoituksen hammashoitoa pelkääville lapsille suunnattuun valmennusryhmään. Valmennusryhmässä lapsi tutustuu hammashoitoon leikin, rentoutuksen sekä hoitohuonevierailun avulla. Käsikirjoitusta havainnollistamaan tuotimme ryhmän toiminnasta videon, jonka sisältö koostuu hammashoitoaiheisista leikeistä sekä rentoutumisharjoituksesta.
Hammashoitopelon syntymiseen voivat vaikuttaa muun muassa aiempaan hammashoitokäyntiin liittyvät negatiiviset kokemukset sekä pelon välillinen siirtyminen esimerkiksi vanhemmilta tai uhkaavan informaation kautta. Myös lapsen luontainen arkuus ja pelokkuus voivat olla syynä hammashoitopelon kehittymiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että joillakin henkilöillä on suurempi taipumus saada pelko-oireita kuin toisilla. Alttius selittää myös sen, että kaikki eivät saa samoja pelko-oireita vaikka ulkoiset edellytykset – esimerkiksi pelkäävä perheenjäsen – olisivat samat. Myös kulttuurin ja asuinympäristön on tutkimuksissa todettu vaikuttavan lapsen kokemukseen pelosta.
Leikkiminen, toiminta sekä toiminnalliset menetelmät kuuluvat luonnostaan lasten parissa työskentelyyn. Leikkiminen sinänsä on jo terapeuttista, mutta sen tavoitteellisuutta ja terapeuttisuutta pystytään lisäämään lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen avulla. Lapsi oppii mielekkäässä toiminnassa, jossa hän pyrkii asioiden ja tilanteiden ratkaisemiseen sekä tulosten ja kokemusten käyttöön myös muissa toiminnoissaan.
Opinnäytetyöhömme liittyvänä innovaatioprojektina tuotamme sisältöä hammashoitopelosta Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon Suupassi-hankkeeseen.