Selvitys Oulun vankilan rakennushistorian vaiheista
Luomala, Mari (2014)
Luomala, Mari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090113689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090113689
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on ollut laatia selvitys Oulun vankilan rakennushistorian eri vaiheista. Työssä käsitellään Suomen vankeusrangaistuksien yleistä historiaa sekä sitä rakennushistoriallista kehitystä, joka on merkittävimmin vaikuttanut vankila-arkkitehtuurin muotoutumiseen maassamme, aina keskiajalta 1900-luvun alkuun.
Oulun vankilahistoria ulottuu 1630-luvulle saakka. Nykyisellä alueellaan vankila on toiminut vuodesta 1778. Vankila-alue käsittää useita vanhoja ja uudempiakin rakennuksia, joiden rakennushistoria on tässä selvityksessä yhtenä tiiviinä kokonaisuutena. Tarkastelun pääpaino on nykyisen vankilan alkuperäisessä 1885 rakennetussa osassa, sekä myös vanhassa kruununvankilassa eli niin kutsutussa Oxenstiernan talossa. Selvitystyö on rajattu koskemaan lähinnä yleisluontoisia kokonaisuuksia, rakennustapoja sekä julkisivuja. Tiukka rajaus on ollut tarpeen myös salassapito- ja turvallisuussyistä.
Vanhan vankilarakennuksen saneeraus tai muutostyöt uudenlaiseen käyttöön eivät ole täysin ongelmattomia ja voivat aiheuttaa suuria rakennushistoriallisia menetyksiä kohteen arvolle. Muun muassa näitä haasteita olen käsitellyt työn loppuosassa.
Oulun vankilahistoria ulottuu 1630-luvulle saakka. Nykyisellä alueellaan vankila on toiminut vuodesta 1778. Vankila-alue käsittää useita vanhoja ja uudempiakin rakennuksia, joiden rakennushistoria on tässä selvityksessä yhtenä tiiviinä kokonaisuutena. Tarkastelun pääpaino on nykyisen vankilan alkuperäisessä 1885 rakennetussa osassa, sekä myös vanhassa kruununvankilassa eli niin kutsutussa Oxenstiernan talossa. Selvitystyö on rajattu koskemaan lähinnä yleisluontoisia kokonaisuuksia, rakennustapoja sekä julkisivuja. Tiukka rajaus on ollut tarpeen myös salassapito- ja turvallisuussyistä.
Vanhan vankilarakennuksen saneeraus tai muutostyöt uudenlaiseen käyttöön eivät ole täysin ongelmattomia ja voivat aiheuttaa suuria rakennushistoriallisia menetyksiä kohteen arvolle. Muun muassa näitä haasteita olen käsitellyt työn loppuosassa.