Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen valmistavassa teollisuudessa
Tuomikoski, Päivi (2014)
Tuomikoski, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014082113529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014082113529
Tiivistelmä
Jatkuvuudenhallinta on riskienhallinnan keskeinen osa-alue. Sen merkitys on korostunut viime aikoina tapahtuneiden tahallisten ja tahattomien häiriöiden vaikuttaessa niin Suomessa kuin maailmalla. Häiriöiden haitallisia vaikutuksia yritystoimintaan pyritään vähentämään jatkuvuudenhallinnan toimenpiteillä. Suomessa huoltovarmuuskriittiset yritykset varautuvat valmiuslain edellyttämiin velvoitteisiin normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Huoltovarmuuskeskuksella on useita jatkuvuudenhallinnan työkaluja yritysten käyttöön, joilla yritys voi arvioida jatkuvuudenhallinnan tasoaan ja parantaa liiketoiminnan häiriöttömyyttä. Jatkuvuudenhallinta on aiheellista muillekin kuin huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja organisaatioille. Yrityksen toiminnan häiriöt vievät resursseja ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Liitteissä on mukana muun muassa jatkuvuudenhallinnan arvioinnin työkalu.
Yrityksen riskienhallinnan alla käsitellään COSO ERM viitekehys ja riskienhallinnan suunnitelmien suhde toisiinsa. Jatkuvuudenhallinnan viitekehys sisältää yleiskuvan prosesseista ja kuvauksen valmistavan teollisuuden erityispiirteistä.
Aineettomien immateriaalisten etujen suojaaminen edellyttää ennakoivaa mediajulkisuuden huomioimista häiriötilanteissa. Median pirstaloituminen ja sosiaalisen median vallan kasvu lisäävät kriisiviestinnän merkitystä ja esiin tuovat harjoittelun tärkeyden.
Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen voi tapahtua yrityksen omista tai ulkopuolelta tulevista tarpeista lähtien. Jatkuvuudenhallinnan kehittämisen keinoja ovat muun muassa standardit, auditointi, sopimuslausekkeet, itsearviointi, benchmarking ja jatkuvuussuunnitelman toimintaohjeen harjoittelu. Harjoittelua käydään muita kehittämistapoja laajemmin lävitse, koska sen merkitys suunnitelmien ja toimintaohjeiden arvioinnissa on keskeistä.
Opinnäytetyössä on haastateltu kahta valmistavan teollisuuden yritystä, jotka tekevät jatkuvuudenhallinnan kehitystyötä. Toisessa yrityksessä on panostettu pitkällä aikavälillä jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen ja harjoittelua on tehty nelisen vuotta. Toinen yritys lähti mukaan järjestelmälliseen kehitystyöhön HUOVI-portaalin valmistumisen myötä ja on kehittämässä harjoituskäytäntöjään.
Jatkuvuudenhallinnan luottamuksellisuus ja opinnäytetyön tekijän rooli yritysten ulkopuolisena vierailijana vaikuttivat myös tutkimuksen sisältöön. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tutustua kahden ison yrityksen jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen.
Huoltovarmuuskeskuksella on useita jatkuvuudenhallinnan työkaluja yritysten käyttöön, joilla yritys voi arvioida jatkuvuudenhallinnan tasoaan ja parantaa liiketoiminnan häiriöttömyyttä. Jatkuvuudenhallinta on aiheellista muillekin kuin huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja organisaatioille. Yrityksen toiminnan häiriöt vievät resursseja ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Liitteissä on mukana muun muassa jatkuvuudenhallinnan arvioinnin työkalu.
Yrityksen riskienhallinnan alla käsitellään COSO ERM viitekehys ja riskienhallinnan suunnitelmien suhde toisiinsa. Jatkuvuudenhallinnan viitekehys sisältää yleiskuvan prosesseista ja kuvauksen valmistavan teollisuuden erityispiirteistä.
Aineettomien immateriaalisten etujen suojaaminen edellyttää ennakoivaa mediajulkisuuden huomioimista häiriötilanteissa. Median pirstaloituminen ja sosiaalisen median vallan kasvu lisäävät kriisiviestinnän merkitystä ja esiin tuovat harjoittelun tärkeyden.
Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen voi tapahtua yrityksen omista tai ulkopuolelta tulevista tarpeista lähtien. Jatkuvuudenhallinnan kehittämisen keinoja ovat muun muassa standardit, auditointi, sopimuslausekkeet, itsearviointi, benchmarking ja jatkuvuussuunnitelman toimintaohjeen harjoittelu. Harjoittelua käydään muita kehittämistapoja laajemmin lävitse, koska sen merkitys suunnitelmien ja toimintaohjeiden arvioinnissa on keskeistä.
Opinnäytetyössä on haastateltu kahta valmistavan teollisuuden yritystä, jotka tekevät jatkuvuudenhallinnan kehitystyötä. Toisessa yrityksessä on panostettu pitkällä aikavälillä jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen ja harjoittelua on tehty nelisen vuotta. Toinen yritys lähti mukaan järjestelmälliseen kehitystyöhön HUOVI-portaalin valmistumisen myötä ja on kehittämässä harjoituskäytäntöjään.
Jatkuvuudenhallinnan luottamuksellisuus ja opinnäytetyön tekijän rooli yritysten ulkopuolisena vierailijana vaikuttivat myös tutkimuksen sisältöön. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tutustua kahden ison yrityksen jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen.