MUNICIPALITY AS AN EMPLOYER IN SOCIAL AND HEALTH SERVICES : Good Working Life and Quality of Working Life - Described by Students and Employer’s Representatives
Ryhänen, Samppa (2014)
Ryhänen, Samppa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014081113410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014081113410
Tiivistelmä
Työelämä on muutoksessa. Ihmiset elävät pidempään, suuret ikäluokat eläköityvät työelämästä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Nuoret sukupolvet eivät määrällisesti riitä täyttämään kasvavaa työntekijävajetta ja palvelutarvekysyntää sosiaali- ja terveysalalla. Hyvä työelämä ja työelämän laatu ovat työnantajien mahdollisuus erottautua edukseen kilpailussa koulutetuista työntekijöistä. Työnantajien on tärkeää tuntea potentiaalisten nuorten työntekijöiden muuttuneita käsityksiä ja odotuksia suhteessa hyvään työelämään ja omaan toimintaan onnistuakseen tarjoamaan houkuttelevan kokonaisuuden.
Opinnäytetyön, mikä sisältyi kansainväliseen kaksoistutkinto-ohjelmaan, tarkoituksena oli verrata sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä Muuramen kunnan työnantajaedustajien kuvauksia hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijöistä. Tarkoituksena oli selvittää hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijöiden vaikutuksia opiskelijoiden työnantajavalinnassa sekä työnantajan käytänteissä.
Tutkimusaineisto kerättiin Suomessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta sekä Muuramen kunnan sosiaalipalvelujen avainhenkilöiltä kahdessa eri vaiheessa, keväällä ja syksyllä 2013, ryhmäteemahaastattelulla sekä sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyn vastausprosentti opiskelijoilla oli 58 % (n = 45) ja työnantajaedustajilla 100 % (n = 4).
Opiskelijoiden ja työnantajaedustajien kuvaukset hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijöistä vastasivat toisiaan. Opinnäytetyössä käytetyt tekijät koettiin merkitykselliseksi hyvän työelämän ja työelämän laadun kuvaamisessa. Hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijät eivät täysin toteutuneet työnantajan käytänteissä, eivätkä täysin vastanneet opiskelijoiden odotuksia työnantajan valinnassa.
Johtopäätöksenä todettiin, että opiskelijat, nuoremman sukupolven edustajina, kuvaavat hyvää työelämää ja työelämän laatua hyvin samalla tavalla kuin työnantajan edustajat. Kuvaukset ja opiskelijoiden työnantajaodotukset eivät täysin kohtaa työnantajan kuvatun realismin kanssa. Työelämässä ja organisaatioissa on tarpeen arvioida ja kehittää hyvää työelämää työvoiman houkuttelemiseksi.
Opinnäytetyön, mikä sisältyi kansainväliseen kaksoistutkinto-ohjelmaan, tarkoituksena oli verrata sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä Muuramen kunnan työnantajaedustajien kuvauksia hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijöistä. Tarkoituksena oli selvittää hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijöiden vaikutuksia opiskelijoiden työnantajavalinnassa sekä työnantajan käytänteissä.
Tutkimusaineisto kerättiin Suomessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta sekä Muuramen kunnan sosiaalipalvelujen avainhenkilöiltä kahdessa eri vaiheessa, keväällä ja syksyllä 2013, ryhmäteemahaastattelulla sekä sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyn vastausprosentti opiskelijoilla oli 58 % (n = 45) ja työnantajaedustajilla 100 % (n = 4).
Opiskelijoiden ja työnantajaedustajien kuvaukset hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijöistä vastasivat toisiaan. Opinnäytetyössä käytetyt tekijät koettiin merkitykselliseksi hyvän työelämän ja työelämän laadun kuvaamisessa. Hyvän työelämän ja työelämän laadun tekijät eivät täysin toteutuneet työnantajan käytänteissä, eivätkä täysin vastanneet opiskelijoiden odotuksia työnantajan valinnassa.
Johtopäätöksenä todettiin, että opiskelijat, nuoremman sukupolven edustajina, kuvaavat hyvää työelämää ja työelämän laatua hyvin samalla tavalla kuin työnantajan edustajat. Kuvaukset ja opiskelijoiden työnantajaodotukset eivät täysin kohtaa työnantajan kuvatun realismin kanssa. Työelämässä ja organisaatioissa on tarpeen arvioida ja kehittää hyvää työelämää työvoiman houkuttelemiseksi.