Pistepilvidatan tehokas hyödyntäminen rakennesuunnittelussa ja prosessi
Kiviranta, Henna (2014)
Kiviranta, Henna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014080813394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014080813394
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin pistepilven käyttöä rakennesuunnittelun lähtökohtana korjausrakentamisessa. Tutkitussa suunnitteluprosessissa tavoitellaan pistepilven sisältämän mittausdatan saamista mahdollisimman tehokasta reittiä Tekla Structures –mallinnusohjelmaan.
Pistepilvi mitataan lasersäteellä. Laserkeilauksella saadaan aikaiseksi miljoonia pisteitä sisältävä pistejoukko, josta saadaan kattavaa mittatietoa rakennuskohteesta. Pistepilvidatasta saadaan olemassa olevan kohteen pintojen koordinaatit kolmiulotteisena kokonaisuutena. Pistepilven käyttö suunnittelun lähtökohtana on todettu toimivaksi, mutta itse suunnitteluprosessissa vaaditaan useampaan kertaan mallintamista ennen valmista lopputuotetta. Opinnäytetyössä pyritään löytämään tehokkaita ratkaisuja prosessin nopeuttamiseksi.
Projektia lähestyttiin tutkimalla käytössä olevia keinoja hyödyntää pistepilveä, erilaisia käyttösovelluksia ja suunnitteluprosessin ongelmakohtia. Prosessiin löydettiin useita eri toteutustapoja, joita tutkittiin. Opinnäytetyössä päädyttiin testaamaan paremmin pistepilven hyödyntämistä pintamallin kautta. Pistepilven pohjalta luodaan VRMesh Reverse -ohjelmaa hyödyntäen pintamalli, joka muodostetaan pisteiden välille luotujen kolmioiden pinnaksi. Pintamalli voidaan siirtää oikeiden mittatietojen kanssa Tekla Structures –ohjelmaan tietomallinnusta varten.
Pintamallia luodessa saadaan nopeasti tehtyä havainnollistavaa dataa rakennuskohteesta, mutta ongelmaksi syntyivät ohjelmistojen tiedostomuotojen eroavaisuudet sekä nopeasti kasvavat tiedostokoot. Pistepilveä ei saatu helposti VRMesh Reverse -ohjelmaan, eikä ohjelmasta ulos oikeassa formaatissa, jota voitaisiin hyödyntää tietomallinnuksessa. Pintamallin luominen todettiin rakennesuunnittelijan kannalta liian työlääksi. Prosessiin kaivataan ohjelmistojen ja tiedostomuotojen kehittämistä, jotta prosessista saataisiin tehokas.
Pistepilvi mitataan lasersäteellä. Laserkeilauksella saadaan aikaiseksi miljoonia pisteitä sisältävä pistejoukko, josta saadaan kattavaa mittatietoa rakennuskohteesta. Pistepilvidatasta saadaan olemassa olevan kohteen pintojen koordinaatit kolmiulotteisena kokonaisuutena. Pistepilven käyttö suunnittelun lähtökohtana on todettu toimivaksi, mutta itse suunnitteluprosessissa vaaditaan useampaan kertaan mallintamista ennen valmista lopputuotetta. Opinnäytetyössä pyritään löytämään tehokkaita ratkaisuja prosessin nopeuttamiseksi.
Projektia lähestyttiin tutkimalla käytössä olevia keinoja hyödyntää pistepilveä, erilaisia käyttösovelluksia ja suunnitteluprosessin ongelmakohtia. Prosessiin löydettiin useita eri toteutustapoja, joita tutkittiin. Opinnäytetyössä päädyttiin testaamaan paremmin pistepilven hyödyntämistä pintamallin kautta. Pistepilven pohjalta luodaan VRMesh Reverse -ohjelmaa hyödyntäen pintamalli, joka muodostetaan pisteiden välille luotujen kolmioiden pinnaksi. Pintamalli voidaan siirtää oikeiden mittatietojen kanssa Tekla Structures –ohjelmaan tietomallinnusta varten.
Pintamallia luodessa saadaan nopeasti tehtyä havainnollistavaa dataa rakennuskohteesta, mutta ongelmaksi syntyivät ohjelmistojen tiedostomuotojen eroavaisuudet sekä nopeasti kasvavat tiedostokoot. Pistepilveä ei saatu helposti VRMesh Reverse -ohjelmaan, eikä ohjelmasta ulos oikeassa formaatissa, jota voitaisiin hyödyntää tietomallinnuksessa. Pintamallin luominen todettiin rakennesuunnittelijan kannalta liian työlääksi. Prosessiin kaivataan ohjelmistojen ja tiedostomuotojen kehittämistä, jotta prosessista saataisiin tehokas.