Haastattelutekniikka työhaastatteluissa
Peltoniemi, Saara (2014)
Peltoniemi, Saara
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071113309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071113309
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten kohdeyrityksessä käytetty haastattelutekniikka tukee rekrytointia ja miten tekniikkaa on toteutettu käytännössä. Tarkoitus oli tuoda myös esille, millä tekniikan keinoilla hakijoista tunnistetaan ne kriteerit, joita työn tekemiseen vaaditaan. Kohdeyrityksenä toimi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta. Opinnäytetyössä tutkimus rajattiin asiantuntijahaastatteluihin.
Opinnäytetyön teoria osuudessa selvitetään erilaisia lähteitä käyttäen haastatteluprosessin ja eri haastattelutekniikoiden keskeiset asiat. Haastattelu on henkilöarviointimenetelmistä käytetyin menetelmä ja toimii tärkeänä osana rekrytointiprosessia. Haastatteluissa käytetyillä tekniikoilla; vapaamuotoinen-, jäsennetty- tai yhdistelmätekniikka, on vaikutusta haastattelun lopputulokseen ja hakijasta saatuun kokonaiskuvaan. Myös haastatteluiden suunnitteluun ja siihen valmistautumiseen liittyvät asiat ovat oleellisia haastatteluissa onnistumisessa.
Opinnäytetyön empiirinen osuus käsittää tutkimuksen suorittamiseen liittyvät asiat, tutkimustulokset ja niiden tulkinnan. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka valittiin pääasiassa tutkimusjoukon koon perusteella. Tutkimusjoukkona toimi neljä rekrytoinnin asiantuntijaa ja tutkimus suoritettiin haastatteluiden avulla. Tutkimustulosten mukaan, puolistrukturoitu tekniikka nähdään parhaana vaihtoehtona asiantuntijahaastatteluissa, koska sillä saadaan kattavin kuva hakijasta. Tekniikka antaa haastattelijalle vapauksia poiketa rungosta mahdollisten lisäselvitysten tekemiseksi. Hakijat ovat kuitenkin verrattavissa toisiinsa, koska käytetyn rungon avulla heiltä on kysytty pääasiassa samat kysymykset. SOK:n rekrytoijat toteuttavat tekniikkaa hyvin yhdenmukaisesti sekä yrityksen antamia linjauksia noudattaen. SOK:n linjaukset ovat myös yhdenmukaisia opinnäytetyön teorian kanssa. Hakijoista tunnistetaan haettuja kriteerejä kysymällä olennaisia ja avoimia kysymyksiä eri tavoin.
Johtopäätöksissä todetaan, että käytetty tekniikka on sinällään hyvin toimiva, eikä tarvitse suurempia kehitystoimenpiteitä. Erilaisia kehitysehdotuksia kuitenkin löydettiin tekniikan ympäriltä, koskien esimerkiksi rekrytoinnin seurantaa.
Opinnäytetyön teoria osuudessa selvitetään erilaisia lähteitä käyttäen haastatteluprosessin ja eri haastattelutekniikoiden keskeiset asiat. Haastattelu on henkilöarviointimenetelmistä käytetyin menetelmä ja toimii tärkeänä osana rekrytointiprosessia. Haastatteluissa käytetyillä tekniikoilla; vapaamuotoinen-, jäsennetty- tai yhdistelmätekniikka, on vaikutusta haastattelun lopputulokseen ja hakijasta saatuun kokonaiskuvaan. Myös haastatteluiden suunnitteluun ja siihen valmistautumiseen liittyvät asiat ovat oleellisia haastatteluissa onnistumisessa.
Opinnäytetyön empiirinen osuus käsittää tutkimuksen suorittamiseen liittyvät asiat, tutkimustulokset ja niiden tulkinnan. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka valittiin pääasiassa tutkimusjoukon koon perusteella. Tutkimusjoukkona toimi neljä rekrytoinnin asiantuntijaa ja tutkimus suoritettiin haastatteluiden avulla. Tutkimustulosten mukaan, puolistrukturoitu tekniikka nähdään parhaana vaihtoehtona asiantuntijahaastatteluissa, koska sillä saadaan kattavin kuva hakijasta. Tekniikka antaa haastattelijalle vapauksia poiketa rungosta mahdollisten lisäselvitysten tekemiseksi. Hakijat ovat kuitenkin verrattavissa toisiinsa, koska käytetyn rungon avulla heiltä on kysytty pääasiassa samat kysymykset. SOK:n rekrytoijat toteuttavat tekniikkaa hyvin yhdenmukaisesti sekä yrityksen antamia linjauksia noudattaen. SOK:n linjaukset ovat myös yhdenmukaisia opinnäytetyön teorian kanssa. Hakijoista tunnistetaan haettuja kriteerejä kysymällä olennaisia ja avoimia kysymyksiä eri tavoin.
Johtopäätöksissä todetaan, että käytetty tekniikka on sinällään hyvin toimiva, eikä tarvitse suurempia kehitystoimenpiteitä. Erilaisia kehitysehdotuksia kuitenkin löydettiin tekniikan ympäriltä, koskien esimerkiksi rekrytoinnin seurantaa.