Kiskon Kirkkojärven vesikasvikartoitus ja niittosuunnitelma
Laine, Sami-Jukka (2014)
Laine, Sami-Jukka
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062413214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062413214
Tiivistelmä
Tässä työssä on kartoitettu Kiskon Kirkkojärven vesi- ja rantakasvillisuutta sekä määritetty järven vesikasvillisuuden niittotarvetta. Kartoitus on tehty käyttäen hyväksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta tehtyjä 16 päävyöhykelinjaa ja ilmakuvia. Kartoituksessa tutkittiin kasvien määrä, peittävyys ja yleisyys. Niittotarve määritettiin kartoituksen ja ilmakuvien avulla.
Kiskon Kirkkojärvi sijaitsee Salon kaupungin alueella ja kuuluu Kiskonjoki–Perniönjoki-vesistöön. Järven pinta-ala on n. 7,2 neliökilometriä. Koko valuma-alueen pinta-ala on 565 neliökilometriä, josta lähivaluma-aluetta on 151 neliökilometriä. Järvi on luokiteltu reheväksi tai erittäin reheväksi, ja ekologinen tila on välttävä.
Päävyöhykelinjoilta löytyi 16 eri kasvilajia. Yleisin kasvi oli järviruoko (Phragmites australis). Havaitut kasvit ovat yleisiä rehevien järvien kasveja. Myös kasvien runsas määrä kertoo osaltaan järven rehevöitymisestä. Kuormitukselle herkkiä lajeja ei löytynyt.
Niittosuunnitelmassa pyrittiin ottamaan huomioon järven virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen, vedenlaadun parantaminen sekä järven umpeenkasvun estäminen. Myös vesikasvien kyky pidättää valuma-alueelta tulevia ravinteita ja kasvien rooli rannan eroosion vähentäjinä otettiin huomioon suunnitelmaa tehtäessä.
Kiskon Kirkkojärvi sijaitsee Salon kaupungin alueella ja kuuluu Kiskonjoki–Perniönjoki-vesistöön. Järven pinta-ala on n. 7,2 neliökilometriä. Koko valuma-alueen pinta-ala on 565 neliökilometriä, josta lähivaluma-aluetta on 151 neliökilometriä. Järvi on luokiteltu reheväksi tai erittäin reheväksi, ja ekologinen tila on välttävä.
Päävyöhykelinjoilta löytyi 16 eri kasvilajia. Yleisin kasvi oli järviruoko (Phragmites australis). Havaitut kasvit ovat yleisiä rehevien järvien kasveja. Myös kasvien runsas määrä kertoo osaltaan järven rehevöitymisestä. Kuormitukselle herkkiä lajeja ei löytynyt.
Niittosuunnitelmassa pyrittiin ottamaan huomioon järven virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen, vedenlaadun parantaminen sekä järven umpeenkasvun estäminen. Myös vesikasvien kyky pidättää valuma-alueelta tulevia ravinteita ja kasvien rooli rannan eroosion vähentäjinä otettiin huomioon suunnitelmaa tehtäessä.