Barnens väg genom myndigheters utredningar av brottsanmäld barnmisshandel
Nylund, Ann-Sofie (2014)
Nylund, Ann-Sofie
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062313198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062313198
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa lasten kulkua viranomaisten tekemissä selvityksissä lasten pahoinpitelytapauksissa lapsen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksen kautta, jossa kahden viranomaisen, poliisin ja lastensuojelun, asiakirjat tutkittiin 34 lapsen osalta Itä-Uudellamaalla. Lasten kulkua tutkittiin neljän näkökulman kautta: 1) mitä kautta ilmoitukset lasten pahoinpitelyistä tulevat viranomaisille, 2) tapaamisten mää-rä lasten ja viranomaisten välillä selvitysten aikana, 3) aika lasten osalta selvityksissä, sekä 4) edunvalvojan sijaisen hakeminen lapsille esitutkinnassa. Tutkimus osoitti, että yksikään selvitys tutkimuksessa ei ollut mennyt täydellisesti lapsen näkökulmasta, kirjallisuuden antamien suositusten mukaan selvitysten ajasta, tapaamisten määrästä ja edunvalvojan sijaisesta joka valvoo lapsen etua prosessin aikana. Useimmat tutkimukset olivat kuitenkin menneet hyvin joissakin näkökulmissa.
Yli puolet rikosilmoituksista koskien lasten pahoinpitelyitä teki vuonna 2013 Itä-Uudellamaalla lastensuojelu. Koulu oli ensisijainen lastensuojeluilmoituksen tekijä lastensuojeluun lasten pahoinpitelyistä. Kahdeksassa tapauksessa ilmoitus lastensuojeluun ei ollut mennyt poliisilta lastenpahoinpitelyissä jotka oli ilmoitettu tai tutkittu poliisissa. Lapset tapasivat selvitysten aikana eri viranomaisia yhdestä viiteen kertaan. Aika lasten osalta selvityksissä vaihtelivat yhdestä päivästä kahdeksaan kuukauteen. Niiden lasten selvitykset jotka tulivat lastensuojelun kautta poliisille kesti sekä pidemmän ajan lasten osalta, että vaati useamman tapaamisen lasten ja viranomaisten välillä ennen poliisin kuulemista. Edunvalvojan sijainen haettiin kaikille lapsille esitutkinnassa paitsi yhdelle, mutta vain neljässä lapsen tapauksessa edunvalvojan sijainen oli läsnä lapsen kuulemisessa. 13 tapauksessa, edunvalvojan sijainen haettiin vasta lapsen kuulemisen jälkeen.
Yli puolet rikosilmoituksista koskien lasten pahoinpitelyitä teki vuonna 2013 Itä-Uudellamaalla lastensuojelu. Koulu oli ensisijainen lastensuojeluilmoituksen tekijä lastensuojeluun lasten pahoinpitelyistä. Kahdeksassa tapauksessa ilmoitus lastensuojeluun ei ollut mennyt poliisilta lastenpahoinpitelyissä jotka oli ilmoitettu tai tutkittu poliisissa. Lapset tapasivat selvitysten aikana eri viranomaisia yhdestä viiteen kertaan. Aika lasten osalta selvityksissä vaihtelivat yhdestä päivästä kahdeksaan kuukauteen. Niiden lasten selvitykset jotka tulivat lastensuojelun kautta poliisille kesti sekä pidemmän ajan lasten osalta, että vaati useamman tapaamisen lasten ja viranomaisten välillä ennen poliisin kuulemista. Edunvalvojan sijainen haettiin kaikille lapsille esitutkinnassa paitsi yhdelle, mutta vain neljässä lapsen tapauksessa edunvalvojan sijainen oli läsnä lapsen kuulemisessa. 13 tapauksessa, edunvalvojan sijainen haettiin vasta lapsen kuulemisen jälkeen.