Työn perustana oleva tieto ja sen oppimisen arviointi : Case: Lounasruokien valmistus -tutkinnon osa
Järvenpää, Mari (2014)
Järvenpää, Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061612980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061612980
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työn perustana olevan tiedon oppiminen varmistetaan ammatillisessa perustutkinnossa. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Lounasruokien valmistus -tutkinnon osan opettajille hotelli-, ravintola- ja cateringalalla. Tutkimus kohdennettiin työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointikohteisiin. Kysymyksillä selvitettiin mm. opetussuunnitelmien laadintaa, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen valintaa, opetukseen käytettyä aikaa, itsearvioinnin ja vuorovaikutuksen toteutumista sekä arviointia valituissa arvioinnin kohteissa.
Työn tuloksena selvisi, että opetussuunnitelmien ja tutkinnon osien suunnitteluun osallistuivat pääsääntöisesti opettajat ja oppilaitoksen johto. Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt olivat melko perinteisiä. Opettajat kokivat opiskelijoiden ravitsemusosaamisen heikoksi, mikä saattaa johtua pienistä opetustuntimääristä kyseisessä arvioinnin kohteessa. Sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia käytettiin vielä vähän. Oppimisen arviointia toteutettiin monin eri arviointimenetelmin, samoin osaamisen arviointia, jota Opetushallituksen ohjeen mukaan pitäisi arvioida pääosin ammattiosaamisen näytöllä.
Tulevaisuudessa tutkinnon osan opettajien kannattaa muodostaa yhteinen näkemys tutkinnon osien arviointikohteiden sisällöistä yhdessä työelämän kanssa. Opettajasta riippumatta opetuksen sisällön tulee olla samanlainen. Ammatillisissa oppilaitoksissa oppiminen tapahtuu tyypillisesti aitoja työympäristöjä muistuttavissa työpajoissa, mutta osa oppimisesta on siirrettävä työelämään opittavaksi kontekstisidonnaisuuden varmistamiseksi. Teorian oppimiseen ja erityisesti sen yhdistämiseen käytännön työn opetukseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Yhteistyöyritysten tarjoamia mahdollisuuksia tulee jatkossa hyödyntää innovatiivisesti. Digitaalisuutta on hyödynnettävä opetuksessa nykyistä huomattavasti laajemmin. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava riittävästä koulutuksesta mm. tieto- ja viestintätekniikassa ja arvioinnissa.
Työn tuloksena selvisi, että opetussuunnitelmien ja tutkinnon osien suunnitteluun osallistuivat pääsääntöisesti opettajat ja oppilaitoksen johto. Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt olivat melko perinteisiä. Opettajat kokivat opiskelijoiden ravitsemusosaamisen heikoksi, mikä saattaa johtua pienistä opetustuntimääristä kyseisessä arvioinnin kohteessa. Sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia käytettiin vielä vähän. Oppimisen arviointia toteutettiin monin eri arviointimenetelmin, samoin osaamisen arviointia, jota Opetushallituksen ohjeen mukaan pitäisi arvioida pääosin ammattiosaamisen näytöllä.
Tulevaisuudessa tutkinnon osan opettajien kannattaa muodostaa yhteinen näkemys tutkinnon osien arviointikohteiden sisällöistä yhdessä työelämän kanssa. Opettajasta riippumatta opetuksen sisällön tulee olla samanlainen. Ammatillisissa oppilaitoksissa oppiminen tapahtuu tyypillisesti aitoja työympäristöjä muistuttavissa työpajoissa, mutta osa oppimisesta on siirrettävä työelämään opittavaksi kontekstisidonnaisuuden varmistamiseksi. Teorian oppimiseen ja erityisesti sen yhdistämiseen käytännön työn opetukseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Yhteistyöyritysten tarjoamia mahdollisuuksia tulee jatkossa hyödyntää innovatiivisesti. Digitaalisuutta on hyödynnettävä opetuksessa nykyistä huomattavasti laajemmin. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava riittävästä koulutuksesta mm. tieto- ja viestintätekniikassa ja arvioinnissa.