Lapsiperheen keittiö
Jahkola, Julia (2014)
Jahkola, Julia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312831
Tiivistelmä
Lasten ruokakasvatusta on alettu tuoda esille yhä enemmän. Lapsi oppii parhaiten katsomisen sijaan tekemisen kautta. Monessa perheessä on suuri kynnys ottaa lapsia mukaan ruuanlaittoon. Syynä on usein pelko siitä, että lapsi satuttaa itsensä tai aiheuttaa muuta vahinkoa keittiössä. Lapsiperheelle suunniteltu keittiö on käsitteenä uusi, eikä aikaisempaa tutkimusta siis ole tehty, mikä toi haasteita tämän opinnäytetyön toteuttamiseen. Tässä työssä nostetaan esille niitä asioita ja näkökulmia, jotka edistävät lapsen pääsyä keittiöön tekemään ja käsittelemään ruokaa turvallisesti yhdessä aikuisen kanssa. Tavoitteena olisi saada lapselle positiivisia kokemuksia ruuasta ja sen valmistamisesta.
Teoriaosuudessa käydään läpi käyttäjälähtöistä suunnittelua, ergonomiaa, antropometriaa ja keittiösuunnittelua. Tutkimusta on tehty myös haastattelujen ja riskikartoituksen avulla. Käyttäjälähtöinen suunnittelu mahdollistaa yksilöllisemmän suunnittelun. Ergonomia ja antropometria auttavat ymmärtämään haasteet lasten ja aikuisten välisestä kokoerosta ja kuinka tämän voi ottaa huomioon keittiösuunnittelussa. Riskikartoituksen avulla kartoitettiin ja analysoitiin merkittävimmät riskit ja mietittiin toimenpiteet, joilla riskit olisivat mahdollista välttää tai niiden todennäköisyyttä pienentää. Haastattelut toivat esille perheiden näkökulmia arjen haasteista keittiössä ja puolestaan jo niitä toimivia asioita.
Kattavampi tutkimustulos olisi saatu laajemmalla kirjallisuuskatsauksella, mutta erityisesti useammilla haastatteluilla. Havainnointi ja prototyypin avulla tehdyt käyttäjätestaukset näyttäisivät, onko havaittuihin ongelmiin tehty oikeita toimenpiteitä ja tarvitseeko jokin ongelma vielä lisätoimenpiteitä.
Tutkimuksen pohjalta tehdyissä suosituksissa painopiste on siinä, kuinka lapsen tekemisestä saadaan mahdollisimman turvallista, helppoa ja itsenäistä.
Teoriaosuudessa käydään läpi käyttäjälähtöistä suunnittelua, ergonomiaa, antropometriaa ja keittiösuunnittelua. Tutkimusta on tehty myös haastattelujen ja riskikartoituksen avulla. Käyttäjälähtöinen suunnittelu mahdollistaa yksilöllisemmän suunnittelun. Ergonomia ja antropometria auttavat ymmärtämään haasteet lasten ja aikuisten välisestä kokoerosta ja kuinka tämän voi ottaa huomioon keittiösuunnittelussa. Riskikartoituksen avulla kartoitettiin ja analysoitiin merkittävimmät riskit ja mietittiin toimenpiteet, joilla riskit olisivat mahdollista välttää tai niiden todennäköisyyttä pienentää. Haastattelut toivat esille perheiden näkökulmia arjen haasteista keittiössä ja puolestaan jo niitä toimivia asioita.
Kattavampi tutkimustulos olisi saatu laajemmalla kirjallisuuskatsauksella, mutta erityisesti useammilla haastatteluilla. Havainnointi ja prototyypin avulla tehdyt käyttäjätestaukset näyttäisivät, onko havaittuihin ongelmiin tehty oikeita toimenpiteitä ja tarvitseeko jokin ongelma vielä lisätoimenpiteitä.
Tutkimuksen pohjalta tehdyissä suosituksissa painopiste on siinä, kuinka lapsen tekemisestä saadaan mahdollisimman turvallista, helppoa ja itsenäistä.