Niska-hartiaseudun ja selän kuormitus navettatyössä : OWAS-menetelmää, videointia ja kirjallisuuskatsausta hyödyntäen
Tatti, Tommi (2014)
Tatti, Tommi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112642
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön hallinnoimaan Eväitä maatalousyrittäjien jaksamiseen (MAJA) -hankkeeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hankkeeseen osallistuvien maitotilallisten maatalousyrittäjien navettatyössä niska-hartiaseutua ja selkää kuormittavia tekijöitä. Tarkasteltavat työtehtävät olivat lypsytyö ja ruokintapöydän tehtävät. Opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuuskatsausta, OWAS-menetelmää ja videointia kuormituksen arviointiin. Katsauksen ja tulosten perusteella luotiin ergonomiakoulutus ja elvyttävä taukoliikuntaohjelma yrittäjien arkeen. Opinnäytetyössä tehtiin kaksi tilakäyntiä, joilla arvioitiin työasentojen aiheuttamaa kuormitusta. Käynneillä kerätty aineisto analysoitiin manuaalisesti. Asemalypsyssä niska-hartiaseudun kuormitus oli suurempaa yläraajojen kohoasentojen lisääntyessä. Asemalypsyssä työkuormitukseen vaikutti eniten lypsysyvennyksen korkeus ja henkilökohtaiset työtavat. Parsilypsyssä kuormitusta aiheutui erityisesti selkään, mutta myös niska-hartiaseutuun. Selän kuormittuminen parsilypsyssä oli havaintojen mukaan suuri vaikka yrittäjillä oli käytössä lypsyjakkarat. Lypsytyössä kuormitusta aiheuttavat työasennot, toistotyö ja staattinen lihastyö. Tiloilla käytettiin ruokintapöydän tehtävissä koneita, joten tehtäviä ei voitu arvioida. Tulokset olivat hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tulosten ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta pidettiin ergonomiakoulutus ja elvyttävä taukoliikunta hankkeen pienryhmässä 5.2.2014. Hankkeen päätösseminaarissa 8.4.2014 opinnäytetyö esitettiin ja pidettiin taukoliikunta. Jatkossa voitaisiin tutkia ikääntymisen ja työn psyykkisten ominaisuuksien vaikutusta työn aiheuttamaan kuormitukseen. Lisäksi tulisi kehittää tekniikoita, joilla asemalypsyssä pystyttäisiin huomioimaan paremmin työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet työergonomiassa.