PAREMPI JOHTAA HYVIN : Hyvä johtajuus Keski-Suomen johtajien kokemana
Jokinen, Joonas (2014)
Jokinen, Joonas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112591
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hyvää johtajuutta Keski-Suomen johtajien näkökulmasta. Tutkimus perustui vuonna 2012 sanomalehti Keskisuomalaisessa julkaistuihin Parempi johtaa hyvin -artikkeleihin, joissa keskisuomalaisia yritysjohtajia haastateltiin siitä, mitä heidän mielestään on hyvä johtaminen.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen esittely aloitettiin johtajuuden määrittelyllä. Tutkimuksessa kerätyn aineiston analysoinnin perustaksi valittiin vuorovaikutukseen perustuvia johtamisen teorioita, joita olivat transformationaalinen johtaminen (Bass), syväjohtaminen (Nissinen) sekä esimerkillisen johtamisen malli (Kouzes & Posner). Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin analysoimalla sanomalehtihaastatteluissa esiin nousseita johtajien näkemyksiä hyvän johtajuuden ominaisuuksista.
Tutkimuksen perusteella keskisuomalaisten yritysjohtajien vastauksissa korostui kolme hyvään johtajuuteen yhdistynyttä ominaispiirrettä. Ensinnäkin, valtaosa haastatelluista johtajista oli sitä mieltä, että suhdeosaaminen ja viestinnälliset taidot korostuvat nykyajan johtajuudessa. Toinen esille noussut hyvän johtajan ominaisuus liittyy johtajan kykyyn toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, eli toisin sanoen nykyajan johtajilta edellytetään muutosjohtajuuden osaamista. Viimeinen haastatteluissa esille noussut ominaispiirre korostaa johtajan esimerkillisyyttä alaisten esikuvana – hyvä johtaminen perustuu näin ollen arvomaailmaan, jossa korostuvat muun muassa tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.
Tämä opinnäytetyö liittyy keskeisesti meneillään olevaan Parempi johtaa hyvin -kampanjaan, jonka tarkoituksena on kehittää Keski-Suomea yritysystävällisemmäksi maakunnaksi. Tuloksien avulla voidaan kehittää edelleen organisaatioiden johtamista, joista hyötyy koko työyhteisö ja koko maakunta.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen esittely aloitettiin johtajuuden määrittelyllä. Tutkimuksessa kerätyn aineiston analysoinnin perustaksi valittiin vuorovaikutukseen perustuvia johtamisen teorioita, joita olivat transformationaalinen johtaminen (Bass), syväjohtaminen (Nissinen) sekä esimerkillisen johtamisen malli (Kouzes & Posner). Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin analysoimalla sanomalehtihaastatteluissa esiin nousseita johtajien näkemyksiä hyvän johtajuuden ominaisuuksista.
Tutkimuksen perusteella keskisuomalaisten yritysjohtajien vastauksissa korostui kolme hyvään johtajuuteen yhdistynyttä ominaispiirrettä. Ensinnäkin, valtaosa haastatelluista johtajista oli sitä mieltä, että suhdeosaaminen ja viestinnälliset taidot korostuvat nykyajan johtajuudessa. Toinen esille noussut hyvän johtajan ominaisuus liittyy johtajan kykyyn toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, eli toisin sanoen nykyajan johtajilta edellytetään muutosjohtajuuden osaamista. Viimeinen haastatteluissa esille noussut ominaispiirre korostaa johtajan esimerkillisyyttä alaisten esikuvana – hyvä johtaminen perustuu näin ollen arvomaailmaan, jossa korostuvat muun muassa tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.
Tämä opinnäytetyö liittyy keskeisesti meneillään olevaan Parempi johtaa hyvin -kampanjaan, jonka tarkoituksena on kehittää Keski-Suomea yritysystävällisemmäksi maakunnaksi. Tuloksien avulla voidaan kehittää edelleen organisaatioiden johtamista, joista hyötyy koko työyhteisö ja koko maakunta.