Musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välinen yhteys Brahmsin rapsodiassa op.79 nro 1
Hytönen, Anna; Huomo, Riku; Häkkinen, Riina (2014)
Hytönen, Anna
Huomo, Riku
Häkkinen, Riina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012425
Tiivistelmä
Päätimme tutkia eri koulutusohjelmien opiskelijoina musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation
välistä yhteyttä. Meillä oli mahdollisuus hyödyntää TAMK:n musiikin koulutusohjelman
käytössä olevaa pianolaboratoriota, joka tarjosi hyvät puitteet tutkimuksellemme,
ja siksi pystyimme tutkimaan pianonsoittoa, lihasaktivaatiota ja musiikillista
jännitettä useasta eri näkökulmasta. Tämä myös mahdollisti moniammatillisen yhteistyömme.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli löytää tekijöitä, joilla voisi edistää pianistien työhyvinvointia,
ehkäistä työkyvyttömyyttä ja siten pidentää työuria. Tarkoituksena oli selvittää
valitsemiemme musiikillisen jännitteen parametrien (harmonia, dynamiikka ja melodiset
ääriviivat) ja pianistien yläraajojen sekä yläselän lihasten lihasaktivaation välistä
yhteyttä pianonsoiton aikana. Tutkimusongelmanamme oli selvittää, miten lihasaktivaatio
on yhteydessä Brahmsin rapsodian (op. 79 nro 1) musiikillisen jännitteen edellä
mainittuihin kolmeen parametriin. Tutkimme myös oliko soittajien välillä eroa soittoon
tarvittavan lihasaktivaation määrässä ja mistä mahdolliset soittajien väliset erot lihasaktivaation
määrässä johtuivat.
Tutkimukseemme osallistuneet kaksi pianistia pitivät harjoituspäiväkirjaa valitun teoksen
harjoittelusta, ja heidän esitietojaan selvitimme kyselylomakkeella. Tässä yhteydessä
heille toteutimme myös ryhtitarkastukset sekä liikkuvuus- ja puristusvoimamittaukset.
Hyödynsimme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation tutkimisessa EMGmittauslaitteistoa
ja pianolaboratorion äänitys- sekä kuvataltiointimahdollisuuksia. Käytimme
pianolaboratoriossa olevaa Yamaha Disklavier -soitinta, jolla pystyimme tutkimaan
myös kosketusnopeutta.
Opinnäytetyössämme pianistien lihasaktivaation mallissa ja soittotavoissa oli yhteisiä
piirteitä, mutta myös eroja. Musiikillinen jännite näyttäisi olevan yhteydessä lihasaktiviteettiin
selvimmin teoksen dynamiikan osalta. Pianistien välisiä EMG-tulosten eroja
selittävät parhaiten heidän eriävä tapansa käyttää vartaloaan ja yläraajojaan. Opinnäytetyömme
ei varsinaisesti tuottanut täysin uutta tietoa, mutta vahvisti käsityksiämme musiikillisen
jännitteen ja lihasaktivaation välisestä yhteydestä. Jotta aiheesta voitaisiin
tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä, olisi syytä toteuttaa lisää tämän tapaisia tutkimuksia
suuremmalla otannalla.
välistä yhteyttä. Meillä oli mahdollisuus hyödyntää TAMK:n musiikin koulutusohjelman
käytössä olevaa pianolaboratoriota, joka tarjosi hyvät puitteet tutkimuksellemme,
ja siksi pystyimme tutkimaan pianonsoittoa, lihasaktivaatiota ja musiikillista
jännitettä useasta eri näkökulmasta. Tämä myös mahdollisti moniammatillisen yhteistyömme.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli löytää tekijöitä, joilla voisi edistää pianistien työhyvinvointia,
ehkäistä työkyvyttömyyttä ja siten pidentää työuria. Tarkoituksena oli selvittää
valitsemiemme musiikillisen jännitteen parametrien (harmonia, dynamiikka ja melodiset
ääriviivat) ja pianistien yläraajojen sekä yläselän lihasten lihasaktivaation välistä
yhteyttä pianonsoiton aikana. Tutkimusongelmanamme oli selvittää, miten lihasaktivaatio
on yhteydessä Brahmsin rapsodian (op. 79 nro 1) musiikillisen jännitteen edellä
mainittuihin kolmeen parametriin. Tutkimme myös oliko soittajien välillä eroa soittoon
tarvittavan lihasaktivaation määrässä ja mistä mahdolliset soittajien väliset erot lihasaktivaation
määrässä johtuivat.
Tutkimukseemme osallistuneet kaksi pianistia pitivät harjoituspäiväkirjaa valitun teoksen
harjoittelusta, ja heidän esitietojaan selvitimme kyselylomakkeella. Tässä yhteydessä
heille toteutimme myös ryhtitarkastukset sekä liikkuvuus- ja puristusvoimamittaukset.
Hyödynsimme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation tutkimisessa EMGmittauslaitteistoa
ja pianolaboratorion äänitys- sekä kuvataltiointimahdollisuuksia. Käytimme
pianolaboratoriossa olevaa Yamaha Disklavier -soitinta, jolla pystyimme tutkimaan
myös kosketusnopeutta.
Opinnäytetyössämme pianistien lihasaktivaation mallissa ja soittotavoissa oli yhteisiä
piirteitä, mutta myös eroja. Musiikillinen jännite näyttäisi olevan yhteydessä lihasaktiviteettiin
selvimmin teoksen dynamiikan osalta. Pianistien välisiä EMG-tulosten eroja
selittävät parhaiten heidän eriävä tapansa käyttää vartaloaan ja yläraajojaan. Opinnäytetyömme
ei varsinaisesti tuottanut täysin uutta tietoa, mutta vahvisti käsityksiämme musiikillisen
jännitteen ja lihasaktivaation välisestä yhteydestä. Jotta aiheesta voitaisiin
tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä, olisi syytä toteuttaa lisää tämän tapaisia tutkimuksia
suuremmalla otannalla.