Kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn kuvaus Jyväskylän Oiva-keskuksen työmenetelmäksi : Kehittämishanke
Oinonen, Mirka (2014)
Oinonen, Mirka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012368
Tiivistelmä
Jyväskylän vanhus- ja vammaispalveluissa on kehitetty kehitysvammaisten palvelujen suunnittelua asiakaslähtöisemmäksi vuodesta 2010. Opinnäytetyö oli Jyväskylän vanhus- ja vammaispalvelujen tilaama kehittämishanke. Hanke oli jatkoa aikaisemmalle kehittämistyölle ja se toteutettiin OIVA-keskuksessa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tuoda kehitysvammaisten henkilöiden toimintakyvyn kuvausmenetelmä työmenetelmäksi osaksi palvelujen suunnittelua. Toimintakyvyn kuvausme-netelmän käyttöönotolla OIVA-keskus pyrkii vahvistamaan kehitysvammaisen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista palvelujen suunnittelussa sekä yhdenmukaistamaan palvelusuunnitelmaprosessia asiakaslähtöisyyden periaatetta painottaen. Kehittämishankkeen toteutukseen osallistui OIVA-keskuksen palveluohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja esimies. Hankkeen toteutuksessa käytettiin laadullisen tutkimusmenetelmän metodeista puolistrukturoitua haastattelumenetelmää ja SWOT-analyysia sekä soveltaen ryhmäkeskustelumetodia. Hankkeeseen sisältyvän kehittämisprosessin kuvaamiseen käytettiin neljästä syklistä koostuvaa spiraalimallia.
Kehittämisprosessin ensimmäisen syklin aikana tehdyn haastattelun perusteella todettiin kehitysvammaisten toimintakyvynkuvauksen tarpeen vaativan yhä perusteluja. Prosessin toisen syklin aikana saavutettiin yhteinen ymmärrys toimintakyvyn kuvauksen merkityksestä yhteisen keskuste-lutilaisuuden aikana. Prosessin kolmannessa syklissä valitun menetelmän työntekijäkohtainen harjoittelu osoittautui uuden menetelmän käyttöönottamista parhaiten edistäväksi tekijäksi. Moniammatillinen tiimityö tunnistettiin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kuvauksen laatimisen kulmakiveksi ja se todettiin myös palveluohjaajien ja sosiaalityön vahvuudeksi. Kehittämishankkeen loppu tulemana muodostui käsitys tarpeesta laajentaa toimintakyvyn kuvausmenetelmän käyttöön perehdyttäminen koskemaan koko Jyväskylän vammaispalvelua
Kehittämisprosessin ensimmäisen syklin aikana tehdyn haastattelun perusteella todettiin kehitysvammaisten toimintakyvynkuvauksen tarpeen vaativan yhä perusteluja. Prosessin toisen syklin aikana saavutettiin yhteinen ymmärrys toimintakyvyn kuvauksen merkityksestä yhteisen keskuste-lutilaisuuden aikana. Prosessin kolmannessa syklissä valitun menetelmän työntekijäkohtainen harjoittelu osoittautui uuden menetelmän käyttöönottamista parhaiten edistäväksi tekijäksi. Moniammatillinen tiimityö tunnistettiin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kuvauksen laatimisen kulmakiveksi ja se todettiin myös palveluohjaajien ja sosiaalityön vahvuudeksi. Kehittämishankkeen loppu tulemana muodostui käsitys tarpeesta laajentaa toimintakyvyn kuvausmenetelmän käyttöön perehdyttäminen koskemaan koko Jyväskylän vammaispalvelua