Web-sovelluskehitys Vaadin-sovelluskehyksellä : Loihdin-sovelluksen käyttöliittymän kehitysprojekti
Tohka, Sauli (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912301
Tiivistelmä
Kaikki ohjelmistot ovat hiljalleen siirtymässä verkkoon, jonka seurauksena on lisääntynyt myös ohjelmistojen myyminen palveluina jolloin maksetaan vain kyseisen ohjelmiston käytöstä. Web-ohjelmistokehityksen tekniikat kehittyvät ja verkkoon voi tuoda sellaisia ohjelmistoja, joita ei ennen ollut mahdollista käyttää kuin kiintolevylle asennettuina, mutta nykyään saatavilla on erittäin kattava valikoima monimutkaisia ohjelmistoja, jotka toimivat suoraan selaimesta ilman liitännäisiä.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella uusi käyttöliittymä suomalaisen Adensy Oy:n tuottamaan Loihdin-ohjelmointityökaluun selvittäen samalla voiko sen toteuttaa tukemaan tablettitietokoneita. Loihdin-ohjelmointityökalun uuden käyttöliittymän tarkoitus oli tehdä sen käytöstä helppokäyttöisempää ja, jos mahdollista, niin tuoda tuki tablettitietokoneille. Opinnäytetyössä tutkittiin suomalaista Java-pohjaista Vaadin-sovelluskehystä, sen arkkitehtuuria ja ominaisuuksia päämääränä selvittää, voiko Loihtimen uuden käyttöliittymän vaatimukset yhä toteuttaa kyseisellä tekniikalla. Opinnäytetyön pääasiallinen tiedon lähde oli Book of Vaadin –ohjekirja, joka kattaa käytännössä kaiken Vaadin-sovelluskehyksestä, mutta myös suuri osa teoriatiedoista tuli myös muista lähteistä. Loihdin-ohjelmointityökalun käyttöliittymän suunnitteluun kuului vaatimusmäärittely, mockup luonnosten tekeminen sekä UML-suunnittelu.
Tutkimustyön tuloksena voidaan pääasiallisesti pitää siitä saatua hyödyllistä tietoa Vaadin-sovelluskehyksen mahdollisuuksista web-kehityksessä ja kuinka se toimii. Tuloksista selvitettiin voiko Loihdin-ohjelmointityökalun uuden käyttöliittymän vaatimukset toteuttaa käyttäen Vaadin-sovelluskehyksen tarjoamilla tekniikoilla. Tuloksista voi myös todeta, että Vaadin on yllättävänkin kattava pakkaus soveltuen monimutkaisten ohjelmistojen luomiseen niin pienille kuin suurillekin näytöille sekä mahdollistaen Java-osaajalle web-kehityksen ilman perinteisien web-ohjelmointikielien hallitsemista. Loihdin-ohjelmointityökalua varten tehdystä Vaadin-sovelluskehyksen tarkastelun sekä Loihtimen uuden käyttöliittymän suunnitelun asettamat tavoitteet saavutettiin ja suunnitelmista tuli toteutuskelpoisia.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella uusi käyttöliittymä suomalaisen Adensy Oy:n tuottamaan Loihdin-ohjelmointityökaluun selvittäen samalla voiko sen toteuttaa tukemaan tablettitietokoneita. Loihdin-ohjelmointityökalun uuden käyttöliittymän tarkoitus oli tehdä sen käytöstä helppokäyttöisempää ja, jos mahdollista, niin tuoda tuki tablettitietokoneille. Opinnäytetyössä tutkittiin suomalaista Java-pohjaista Vaadin-sovelluskehystä, sen arkkitehtuuria ja ominaisuuksia päämääränä selvittää, voiko Loihtimen uuden käyttöliittymän vaatimukset yhä toteuttaa kyseisellä tekniikalla. Opinnäytetyön pääasiallinen tiedon lähde oli Book of Vaadin –ohjekirja, joka kattaa käytännössä kaiken Vaadin-sovelluskehyksestä, mutta myös suuri osa teoriatiedoista tuli myös muista lähteistä. Loihdin-ohjelmointityökalun käyttöliittymän suunnitteluun kuului vaatimusmäärittely, mockup luonnosten tekeminen sekä UML-suunnittelu.
Tutkimustyön tuloksena voidaan pääasiallisesti pitää siitä saatua hyödyllistä tietoa Vaadin-sovelluskehyksen mahdollisuuksista web-kehityksessä ja kuinka se toimii. Tuloksista selvitettiin voiko Loihdin-ohjelmointityökalun uuden käyttöliittymän vaatimukset toteuttaa käyttäen Vaadin-sovelluskehyksen tarjoamilla tekniikoilla. Tuloksista voi myös todeta, että Vaadin on yllättävänkin kattava pakkaus soveltuen monimutkaisten ohjelmistojen luomiseen niin pienille kuin suurillekin näytöille sekä mahdollistaen Java-osaajalle web-kehityksen ilman perinteisien web-ohjelmointikielien hallitsemista. Loihdin-ohjelmointityökalua varten tehdystä Vaadin-sovelluskehyksen tarkastelun sekä Loihtimen uuden käyttöliittymän suunnitelun asettamat tavoitteet saavutettiin ja suunnitelmista tuli toteutuskelpoisia.