Esteettinen työ ja työvoima hotelli- ja ravintola-alalla Suomessa
Loukola, Elina (2014)
Loukola, Elina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912248
Tiivistelmä
Tässä raportissa selvitetään, miten esteettinen työ ja työvoima ilmenevät hotelli- ja ravintola-alalla Suomessa. Tutkimus tehtiin Suomen hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden näkökulmasta katsottuna.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten erilaiset esteettisyyteen liittyvät asiat vaikuttavat työnsaantiin ja kohteluun hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla Suomessa. Tutkimuksen aiheena oli tutkia myös hieman sitä, kuinka järjestelmällisellä tasolla esteettisen työvoiman käyttö Suomessa on tällä hetkellä.
Connell ja Williams määrittelevät esteettisen työvoiman työntekijän tyylinä, aksenttina, käytöksenä, äänenä, ja viehättävyytenä. Esteettinen työvoima tarkoittaa siis ”looking good” and ”sounding right”, kuten Nickson, Warhurst ja Witz ovat käsitteen alun perin lanseeranneet.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena keväällä 2014. Kyselyyn haettiin vastauksia jakamalla kysely julkisena linkkinä sosiaalisessa mediassa, sekä ottamalla suoraan yhteyttä hotelli- ja ravintola-alan yrityksiin. Kyselyyn sai vastata anonyymisti. Tutkimuksen perusjoukko oli hotelli- ja ravintola-alan työntekijät Suomessa. Vastauksia kyselyyn tuli 82.
Tutkimuksesta käy ilmi, että hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla on sääntöjä liittyen asiakaspalvelijoiden ulkonäköön ja sanontoihin. Siisteyttä ja huoliteltua olemusta pidetään arvossa. Yrityksen imago vaikuttaa siihen, millaisia sääntöjä ja ohjeistuksia työpaikoilla on työntekijöiden esteettisyyden suhteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että monet alan työntekijät kokevat että asiakaspalvelijoiden esteettisyys on tärkeä osa yritysten imagoa. Moni alan työntekijä uskoo myös, että ulkonäöllä on vaikutusta työnsaantiin alalla.
Järjestelmällistä ja tarkkaan suunniteltua esteettisen työvoiman käyttöä ei tutkimuksen mukaan Suomen hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla vielä toistaiseksi paljoa esiinny.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten erilaiset esteettisyyteen liittyvät asiat vaikuttavat työnsaantiin ja kohteluun hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla Suomessa. Tutkimuksen aiheena oli tutkia myös hieman sitä, kuinka järjestelmällisellä tasolla esteettisen työvoiman käyttö Suomessa on tällä hetkellä.
Connell ja Williams määrittelevät esteettisen työvoiman työntekijän tyylinä, aksenttina, käytöksenä, äänenä, ja viehättävyytenä. Esteettinen työvoima tarkoittaa siis ”looking good” and ”sounding right”, kuten Nickson, Warhurst ja Witz ovat käsitteen alun perin lanseeranneet.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena keväällä 2014. Kyselyyn haettiin vastauksia jakamalla kysely julkisena linkkinä sosiaalisessa mediassa, sekä ottamalla suoraan yhteyttä hotelli- ja ravintola-alan yrityksiin. Kyselyyn sai vastata anonyymisti. Tutkimuksen perusjoukko oli hotelli- ja ravintola-alan työntekijät Suomessa. Vastauksia kyselyyn tuli 82.
Tutkimuksesta käy ilmi, että hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla on sääntöjä liittyen asiakaspalvelijoiden ulkonäköön ja sanontoihin. Siisteyttä ja huoliteltua olemusta pidetään arvossa. Yrityksen imago vaikuttaa siihen, millaisia sääntöjä ja ohjeistuksia työpaikoilla on työntekijöiden esteettisyyden suhteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että monet alan työntekijät kokevat että asiakaspalvelijoiden esteettisyys on tärkeä osa yritysten imagoa. Moni alan työntekijä uskoo myös, että ulkonäöllä on vaikutusta työnsaantiin alalla.
Järjestelmällistä ja tarkkaan suunniteltua esteettisen työvoiman käyttöä ei tutkimuksen mukaan Suomen hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla vielä toistaiseksi paljoa esiinny.