Mainonnan spontaani ja autettu muistaminen
Kuokkanen, Jouni; Karlsson, Mikael (2014)
Kuokkanen, Jouni
Karlsson, Mikael
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912226
Tiivistelmä
Digitalisoituva ympäristö on saanut painotalot tuomaan markkinoille yhä enemmän sähköisillä lukupäätteillä selattavaa materiaalia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on pyrkiä selvittämään eroja printti- ja tablettilehtien mainonnan muistamista ja huomaamista Me Naiset esimerkkilehden kautta. Opinnäytetyön aiheen on antanut Sanoma Magazines oyj ja se suoritetaan toimeksiantona kyseiselle yritykselle. Vaikka lehden sisältö on molemmissa versioissa täysin samanlainen, on niiden selaustavassa eroja.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi ensiksi mainontaa ja markkinointia internetissä. Tämän jälkeen perehdytään markkinointipsykologiaan, johon liittyen lopuksi käydään läpi vielä muistin ja aivojen toimintaa.
Tutkimus suoritettiin jakamalla Me Naiset - lehden lukijaprofiilin mukainen näyte kahteen ryhmään, joista toinen suoritti tutkimuksen tablettitietokoneella ja toinen perinteisellä printtilehdellä. Koehenkilöt saivat alussa lehden luettavakseen 20 minuutiksi ilman, että heille kerrottiin tutkimuksen tarkoitusta. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää soveltaen ja se on jaettu kahteen osaan; Spontaanin muistamisen osiossa koehenkilöt muistelivat heti lehden lukemisen jälkeen itsenäisesti mainoksia, joita lehdessä oli esiintynyt. Tämän jälkeen tutkittiin autettua muistamista, jossa koehenkilöt vastasivat kaavakkeen mukaisesti eri lehdessä esiintyneitä mainoksia koskeviin kysymyksiin. Haastateltavia kertyi yhteensä 46, joista 21 vastaajaa kuului tablettiryhmään ja 25 printtiryhmään. Vaikka lehdellä on myös harvoja mieslukijoita, näyte keskitettiin naisiin toimeksiantajan toiveesta.
Tabletti tietokoneella tutkimuksen tehneet koehenkilöt muistivat spontaanisti hieman enemmän mainoksia, kuin printtilehdellä tutkimuksen tehneet. Keskimäärin kumpikin testiryhmä muistivat spontaanisti 2,5 mainosta yhtä testiä kohden. Autetusti muistetut esimerkkimainokset muistettiin kummatkin testiryhmät yhteenlaskettuna 62 prosenttisesti.
Johtuen digitaalisten painosten selaustavasta, lukija joutuu sujuvan lukemisen takaamiseksi selaamaan mainosten ohi, jolloin mainos on aina lyhyen hetken kokonaan lukijan nähtävänä.
Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että lehtimainonta on muuttuvasta mediasta huolimatta toimiva, jopa paraneva tapa tavoittaa ostajat.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi ensiksi mainontaa ja markkinointia internetissä. Tämän jälkeen perehdytään markkinointipsykologiaan, johon liittyen lopuksi käydään läpi vielä muistin ja aivojen toimintaa.
Tutkimus suoritettiin jakamalla Me Naiset - lehden lukijaprofiilin mukainen näyte kahteen ryhmään, joista toinen suoritti tutkimuksen tablettitietokoneella ja toinen perinteisellä printtilehdellä. Koehenkilöt saivat alussa lehden luettavakseen 20 minuutiksi ilman, että heille kerrottiin tutkimuksen tarkoitusta. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää soveltaen ja se on jaettu kahteen osaan; Spontaanin muistamisen osiossa koehenkilöt muistelivat heti lehden lukemisen jälkeen itsenäisesti mainoksia, joita lehdessä oli esiintynyt. Tämän jälkeen tutkittiin autettua muistamista, jossa koehenkilöt vastasivat kaavakkeen mukaisesti eri lehdessä esiintyneitä mainoksia koskeviin kysymyksiin. Haastateltavia kertyi yhteensä 46, joista 21 vastaajaa kuului tablettiryhmään ja 25 printtiryhmään. Vaikka lehdellä on myös harvoja mieslukijoita, näyte keskitettiin naisiin toimeksiantajan toiveesta.
Tabletti tietokoneella tutkimuksen tehneet koehenkilöt muistivat spontaanisti hieman enemmän mainoksia, kuin printtilehdellä tutkimuksen tehneet. Keskimäärin kumpikin testiryhmä muistivat spontaanisti 2,5 mainosta yhtä testiä kohden. Autetusti muistetut esimerkkimainokset muistettiin kummatkin testiryhmät yhteenlaskettuna 62 prosenttisesti.
Johtuen digitaalisten painosten selaustavasta, lukija joutuu sujuvan lukemisen takaamiseksi selaamaan mainosten ohi, jolloin mainos on aina lyhyen hetken kokonaan lukijan nähtävänä.
Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että lehtimainonta on muuttuvasta mediasta huolimatta toimiva, jopa paraneva tapa tavoittaa ostajat.