Sairaanhoitajien perehdytys : kokemuksia ja toiveita työhön perehdytyksestä
Gröhn, Elisa; Hassinen, Anneli (2014)
Gröhn, Elisa
Hassinen, Anneli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060511851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060511851
Tiivistelmä
Perehdytyksessä uusi työntekijä tutustuu asemaansa ja tehtäviin, jotta hän kykenisi mahdollisimman nopeasti itsenäiseen työskentelyyn. Tämä on perehdyttämisen ensisijainen tavoite. Hyvällä perehdyttämisellä vaikutetaan uuden työntekijän asenteisiin, työmotivaatioon, sitoutumiseen sekä työn hallintaan. Perehdytys parantaa työyhteisön työturvallisuutta, koska tiedon puutteesta johtuvat työtapaturmat, virheet ja epäonnistumiset vähenevät.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia ja toiveita saamastaan työhön perehdytyksestä sekä perehdytyksen merkityksestä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä perehdytyksestä niin, että perehdytystä voidaan jatkossa kehittää paremmin työntekijöiden odotuksia vastaavaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausyksiköiden sairaanhoitajilta. Tutkimukseen vastasi 63 sairaanhoitajaa ja vastausprosentti oli 29,2. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 22 tilasto-ohjelmalla käyttäen tilastollisia perusmenetelmiä. Tuloksia kuvattiin frekvenssien ja prosenttien avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että leikkausyksiköiden sairaanhoitajat kokivat saaneensa yleisellä tasolla hyvää perehdytystä sekä perehdytys oli hyvin organisoitua ja pääsääntöisesti yksilölliset tarpeet huomioivaa. Perehdytyksen koettiin kannustaneen jäämään hoitajia nykyiseen työhön. Perehdytyksen sisällöissä painottui eri tavoin sairaanhoitajan osaamisalueet. Perehdytyksessä korostui lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön osa-alueet ja vähiten perehdytystä oli saatu yhteiskunnallisesta toiminnasta, monikulttuurisesta hoitotyöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä ja johtamisesta. Perehdyttäjän ja perehtyjän yhteistyö koettiin yksimielisesti sujuvaksi. Perehdytyksen kehittämistarpeina nähtiin palautteen saaminen perehdyttäjältä ja erityisesti esimieheltä. Yksiköiden kehittämistarpeena nähtiin myös perehdytysmyönteisyyden lisääminen.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdeyksiköissä perehdytysohjelmien suunnittelussa ja arvioinnissa sekä kehittäessä sairaanhoitajien perehdytystä. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa ja ajatuksia perehdytystä suunnitteleville päättäjille siitä, miten tyytyväisiä sairaanhoitajat ovat tällä hetkellä perehdytykseen ja mitä he toivoisivat perehdytykseltä. Jatkossa voisi tutkia esimiesten ja perehdyttäjän kokemuksia perehdytyksestä sekä perehdytyksen vaikutuksia työsuhteiden pituuksiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia ja toiveita saamastaan työhön perehdytyksestä sekä perehdytyksen merkityksestä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä perehdytyksestä niin, että perehdytystä voidaan jatkossa kehittää paremmin työntekijöiden odotuksia vastaavaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausyksiköiden sairaanhoitajilta. Tutkimukseen vastasi 63 sairaanhoitajaa ja vastausprosentti oli 29,2. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 22 tilasto-ohjelmalla käyttäen tilastollisia perusmenetelmiä. Tuloksia kuvattiin frekvenssien ja prosenttien avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että leikkausyksiköiden sairaanhoitajat kokivat saaneensa yleisellä tasolla hyvää perehdytystä sekä perehdytys oli hyvin organisoitua ja pääsääntöisesti yksilölliset tarpeet huomioivaa. Perehdytyksen koettiin kannustaneen jäämään hoitajia nykyiseen työhön. Perehdytyksen sisällöissä painottui eri tavoin sairaanhoitajan osaamisalueet. Perehdytyksessä korostui lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön osa-alueet ja vähiten perehdytystä oli saatu yhteiskunnallisesta toiminnasta, monikulttuurisesta hoitotyöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä ja johtamisesta. Perehdyttäjän ja perehtyjän yhteistyö koettiin yksimielisesti sujuvaksi. Perehdytyksen kehittämistarpeina nähtiin palautteen saaminen perehdyttäjältä ja erityisesti esimieheltä. Yksiköiden kehittämistarpeena nähtiin myös perehdytysmyönteisyyden lisääminen.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdeyksiköissä perehdytysohjelmien suunnittelussa ja arvioinnissa sekä kehittäessä sairaanhoitajien perehdytystä. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa ja ajatuksia perehdytystä suunnitteleville päättäjille siitä, miten tyytyväisiä sairaanhoitajat ovat tällä hetkellä perehdytykseen ja mitä he toivoisivat perehdytykseltä. Jatkossa voisi tutkia esimiesten ja perehdyttäjän kokemuksia perehdytyksestä sekä perehdytyksen vaikutuksia työsuhteiden pituuksiin.