Syyttäjän ratkaisuvaihtoehdot
Tuomainen, Jenni (2014)
Tuomainen, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411832
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää syyttäjän käytössä olevia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Syyttäjä on avainasemassa rikosprosessissa. Hän on ainoa toimija, joka toimii prosessin aikana sen kaikissa vaiheissa. Jokaisessa vaiheessa syyttäjällä on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden perusteella hän joko siirtää asiaa seuraavaan vaiheeseen tai lopettaa asian käsittelyn kokonaan. Tarkoitus opinnäytetyön tekemisessä oli laatia kattava selvitys näistä ratkaisuvaihtoehdoista sekä koota tieto yhteen teokseen.
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä oli lainopillinen. Opinnäytetyö sisältää myös oikeusvertailevia kohtia verrattaessa suomalaista lainsäädäntöä etenkin muuhun pohjoismaiseen lainsäädäntöön. Pääasiallisina lähteinä työssä käytettiin aihetta koskevaa oikeuskirjallisuutta ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Opinnäytetyötä kirjoittaessa syyttäjän tyypillisimmäksi ratkaisuvaihtoehdoksi ratkaisumäärien perusteella selvisi syytteen nostaminen. Syytteen tehtävänä on asian siirtäminen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta sille saataisiin tuomioistuimen antama ratkaisu. Syytteen nostamiselle vaihtoehtoisia ratkaisuvaihtoehtoja ovat esitutkinnan rajoittamispäätös, syyttämättäjättämispäätös, rangaistusmääräysmenettelyn mukaiset päätökset ja päätös lähettää asia sovitteluun.
Pääasiallinen syy useiden vaihtoehtoisten ratkaisumallien kehittämiseksi oli ollut kritiikki oikeusjärjestelmää, sen raskautta ja siitä syntyviä kustannuksia kohtaan. Ratkaisumalleja oli kehitetty rajallisten resurssien parempaa kohdentamista varten. Tarkoituksena oli selkeästi keventää rikosprosessia ja tarpeen vaatiessa tarjota erilaisia mahdollisuuksia asian ratkaisemiseksi.
Lopputuloksena voidaan todeta, että eri vaihtoehdoilla rikosprosessista on saatu joustavampi ja niiden avulla pystytään säästämään resursseja. Vaihtoehtoisia ratkaisumuotoja käytettäessä tulee varmistaa, ettei yksilöiden oikeuksia loukata. Päätökset tulee tehdä objektiivisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Tehdyt päätökset tulee perustella asianosaisille ja heille tulee mahdollistaa muutoksenhakuvaihtoehto, jos he eivät ole tyytyväisiä päätöksen sisältöön. On tärkeää, että päätösten taso ja linja ovat yhtenäisiä läpi Suomen riippumatta päätöksen tehneestä syyttäjästä. Tämä saavutetaan parhaiten selkeällä lainsäädännöllä ja ohjeistuksilla, valtakunnallisella seurannalla ja työnohjauksella sekä tavoitteiden ylittyessä seuraamusten määräämisellä.
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä oli lainopillinen. Opinnäytetyö sisältää myös oikeusvertailevia kohtia verrattaessa suomalaista lainsäädäntöä etenkin muuhun pohjoismaiseen lainsäädäntöön. Pääasiallisina lähteinä työssä käytettiin aihetta koskevaa oikeuskirjallisuutta ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Opinnäytetyötä kirjoittaessa syyttäjän tyypillisimmäksi ratkaisuvaihtoehdoksi ratkaisumäärien perusteella selvisi syytteen nostaminen. Syytteen tehtävänä on asian siirtäminen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta sille saataisiin tuomioistuimen antama ratkaisu. Syytteen nostamiselle vaihtoehtoisia ratkaisuvaihtoehtoja ovat esitutkinnan rajoittamispäätös, syyttämättäjättämispäätös, rangaistusmääräysmenettelyn mukaiset päätökset ja päätös lähettää asia sovitteluun.
Pääasiallinen syy useiden vaihtoehtoisten ratkaisumallien kehittämiseksi oli ollut kritiikki oikeusjärjestelmää, sen raskautta ja siitä syntyviä kustannuksia kohtaan. Ratkaisumalleja oli kehitetty rajallisten resurssien parempaa kohdentamista varten. Tarkoituksena oli selkeästi keventää rikosprosessia ja tarpeen vaatiessa tarjota erilaisia mahdollisuuksia asian ratkaisemiseksi.
Lopputuloksena voidaan todeta, että eri vaihtoehdoilla rikosprosessista on saatu joustavampi ja niiden avulla pystytään säästämään resursseja. Vaihtoehtoisia ratkaisumuotoja käytettäessä tulee varmistaa, ettei yksilöiden oikeuksia loukata. Päätökset tulee tehdä objektiivisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Tehdyt päätökset tulee perustella asianosaisille ja heille tulee mahdollistaa muutoksenhakuvaihtoehto, jos he eivät ole tyytyväisiä päätöksen sisältöön. On tärkeää, että päätösten taso ja linja ovat yhtenäisiä läpi Suomen riippumatta päätöksen tehneestä syyttäjästä. Tämä saavutetaan parhaiten selkeällä lainsäädännöllä ja ohjeistuksilla, valtakunnallisella seurannalla ja työnohjauksella sekä tavoitteiden ylittyessä seuraamusten määräämisellä.