RAKENNUSTEN KAUKOLÄMMITYS, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET K1 2003 JA K1 2013 VERTAILI
Ukkola, Ossi (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Ukkola, Ossi
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411809
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Työn aiheena oli rakennusten kaukolämmityksen, määräysten ja ohjeiden K1/2003 ja K1/2013 vertailu. Työn tavoitteena oli selvittää näiden välillä tapahtuneet keskeisimmät muutokset ja muutosten aiheuttamat kustannusvaikutukset lämmityslaitteisiin.
Keskeisimpiä muutoksia selvitettiin vertaamalla uutta ja vanhaa julkaisua keskenään ja kirjaamalla havaitut muutokset. Kustannuseroa selvitettiin todellisen kerrostalokohteen avulla. Kohteesta valittiin kolme tyyppihuoneistoa, joiden lämpöhäviöt laskettiin. Laskelmien perusteella suoritettiin patterivalinnat uuden ja vanhan K1:n mukaisilla mitoituslämpötiloilla. Valintojen perusteella selvitettiin kustannuseroa ohjeiden välille. Työssä ei tutkittu, että syntyykö lämpi-män käyttöveden kiertojohdon mitoitukselle kustannuseroa K1/2003 ja K1/2013 mukaan.
Työtä tehtäessä havaittiin, että suurin muutos on tapahtunut lämmityspatteriverkoston toisiopuolen mitoituslämpötiloissa. Laskelmien perusteella todettiin, että mitoituslämpötilojen muutos vaikuttaa merkittävästi pattereiden valintaan. Pattereiden koko kasvaa uusilla mitoituslämpötiloilla merkittävästi.
Työtä tehtäessä K1/2013 uudistui kertaalleen juurikin pattereiden mitoitusläm-pötilojen osalta, mutta koska työ oli jo melkein valmis muutoksen tullessa, ei työn sisältöä päätetty alkaa muuttamaan. K1/2013:a tarkennettiin siten, että mitoitukseen voidaan poikkeustapauksissa käyttää menovedenlämpötilana korkeintaan 60 °C, silloin kun radiaattoreiden mitoitus lämpötiloilla 45/30 °C johtaisi kohtuuttomiin asennus- ja sijoitusongelmiin.
Työn aiheena oli rakennusten kaukolämmityksen, määräysten ja ohjeiden K1/2003 ja K1/2013 vertailu. Työn tavoitteena oli selvittää näiden välillä tapahtuneet keskeisimmät muutokset ja muutosten aiheuttamat kustannusvaikutukset lämmityslaitteisiin.
Keskeisimpiä muutoksia selvitettiin vertaamalla uutta ja vanhaa julkaisua keskenään ja kirjaamalla havaitut muutokset. Kustannuseroa selvitettiin todellisen kerrostalokohteen avulla. Kohteesta valittiin kolme tyyppihuoneistoa, joiden lämpöhäviöt laskettiin. Laskelmien perusteella suoritettiin patterivalinnat uuden ja vanhan K1:n mukaisilla mitoituslämpötiloilla. Valintojen perusteella selvitettiin kustannuseroa ohjeiden välille. Työssä ei tutkittu, että syntyykö lämpi-män käyttöveden kiertojohdon mitoitukselle kustannuseroa K1/2003 ja K1/2013 mukaan.
Työtä tehtäessä havaittiin, että suurin muutos on tapahtunut lämmityspatteriverkoston toisiopuolen mitoituslämpötiloissa. Laskelmien perusteella todettiin, että mitoituslämpötilojen muutos vaikuttaa merkittävästi pattereiden valintaan. Pattereiden koko kasvaa uusilla mitoituslämpötiloilla merkittävästi.
Työtä tehtäessä K1/2013 uudistui kertaalleen juurikin pattereiden mitoitusläm-pötilojen osalta, mutta koska työ oli jo melkein valmis muutoksen tullessa, ei työn sisältöä päätetty alkaa muuttamaan. K1/2013:a tarkennettiin siten, että mitoitukseen voidaan poikkeustapauksissa käyttää menovedenlämpötilana korkeintaan 60 °C, silloin kun radiaattoreiden mitoitus lämpötiloilla 45/30 °C johtaisi kohtuuttomiin asennus- ja sijoitusongelmiin.