Riistanhoidollinen harvennushakkuu
Pelkonen, Timo (2014)
Pelkonen, Timo
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311556
Tiivistelmä
Harvennushakkuukohteilla säästöpuuryhmien jättäminen on koettu korjuun yhteydessä hankalaksi, minkä johdosta ryhmiä on säästynyt vähän tai säästöpuuryhmät ovat jääneet pieniksi. Kasvatusmetsiä on muuttunut perinteisen menetelmän johdosta tasarakenteisiksi, jolloin ne eivät täytä hyvin riistan elinympäristövaatimuksia. Ennakkoarvioiden perusteella oli pääteltävissä, että uuden hakkuumenetelmän ansiosta elinympäristöjen parempi turvaaminen ja monimuotoisuuden lisääminen voitaisiin tehdä hakkuukertymää parantavalla tavalla. Opinnäytetyössäni selvitän, voidaanko arvioita myönteisistä vaikutuksista pitää realistisina.
Tutkittavan menetelmän vaikutukset muodostuvat toteutustavasta, jossa säästöpuuryhmän ympärille tehtävä kapea avovyöhyke erottaa ryhmän ympäröivästä harvennusalasta. Toimenpiteellä syntyvän metsärakenteen tarkoituksena on toimia pitkävaikutteisesti kasvatusmetsien koko ekosysteemiä ja ekosysteemipalveluja parantavana tekijänä. Toisista harvennustavoista poiketen uusi menetelmä mukailee pienialaisesti metsän luontaista häiriödynamiikkaa perinteisiä menetelmiä edullisemmalla toteutustavalla.
Tutkimuksessa aineisto kerättiin kahdelta erilliseltä koehakkuukohteelta. Kerätty tieto käsiteltiin tilanneanalyysina, jossa erilaisten harvennusmenetelmien vaikutuksia tarkasteltiin metsänomistajan sekä riistan näkökulmista. Määrälliset tulokset saatiin mitattujen puusto-, pinta-ala- ja puukertymätietojen perusteella sekä asiantuntija-arvioista. Tulkittuna tulokset osoittivat muutosten olleen kaikilla arvioiduilla menetelmän vaikutusalueilla myönteisiä. Koehakkuukohteilla saavutettu keskimääräinen harvennuskertymän kasvu oli merkittävä. Vastaavasti nykyiseen verrattuna uusi menetelmä lisäsi säästöpuuryhmien kautta tapahtuvaa positiivista riistavaikutusta lähes nelinkertaiseksi.
Koska hakkuutapa on uusi, kyseisellä tavalla toteutetusta harvennushakkuusta tai näin syntyneestä metsikkörakenteesta ei ollut aikaisempaa kokemusta tai saatavilla olevaa tutkimustietoa. Tutkimus oli tärkeä, koska myönteisen tuloksen seurauksena uusi menetelmä voi tarjota metsänomistajille luonto- ja riistanhoitopainotteisen sekä samalla hakkuukertymää lisäävän vaihtoehdon kasvatusmetsän käsittelyä koskevassa päätöksentekovaiheessa.
Tutkittavan menetelmän vaikutukset muodostuvat toteutustavasta, jossa säästöpuuryhmän ympärille tehtävä kapea avovyöhyke erottaa ryhmän ympäröivästä harvennusalasta. Toimenpiteellä syntyvän metsärakenteen tarkoituksena on toimia pitkävaikutteisesti kasvatusmetsien koko ekosysteemiä ja ekosysteemipalveluja parantavana tekijänä. Toisista harvennustavoista poiketen uusi menetelmä mukailee pienialaisesti metsän luontaista häiriödynamiikkaa perinteisiä menetelmiä edullisemmalla toteutustavalla.
Tutkimuksessa aineisto kerättiin kahdelta erilliseltä koehakkuukohteelta. Kerätty tieto käsiteltiin tilanneanalyysina, jossa erilaisten harvennusmenetelmien vaikutuksia tarkasteltiin metsänomistajan sekä riistan näkökulmista. Määrälliset tulokset saatiin mitattujen puusto-, pinta-ala- ja puukertymätietojen perusteella sekä asiantuntija-arvioista. Tulkittuna tulokset osoittivat muutosten olleen kaikilla arvioiduilla menetelmän vaikutusalueilla myönteisiä. Koehakkuukohteilla saavutettu keskimääräinen harvennuskertymän kasvu oli merkittävä. Vastaavasti nykyiseen verrattuna uusi menetelmä lisäsi säästöpuuryhmien kautta tapahtuvaa positiivista riistavaikutusta lähes nelinkertaiseksi.
Koska hakkuutapa on uusi, kyseisellä tavalla toteutetusta harvennushakkuusta tai näin syntyneestä metsikkörakenteesta ei ollut aikaisempaa kokemusta tai saatavilla olevaa tutkimustietoa. Tutkimus oli tärkeä, koska myönteisen tuloksen seurauksena uusi menetelmä voi tarjota metsänomistajille luonto- ja riistanhoitopainotteisen sekä samalla hakkuukertymää lisäävän vaihtoehdon kasvatusmetsän käsittelyä koskevassa päätöksentekovaiheessa.