Verkkokeskusteluja suun terveydestä : sosiaalinen media epävirallisen terveysviestinnän kanavana
Rantasalo, Anna (2014)
Rantasalo, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211313
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa, minkälaista terveysviestintää sosiaalisessa mediassa käydään suun terveydestä. Tavoitteena on kehittää suun terveydenhuollon asiantuntijoiden terveyden edistämisen kohdentumista. Tutkimus kysyy, mistä ja miksi sosiaalisessa mediassa suun terveydestä keskustellaan.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena sisällön analyysinä. Tutkimusmetodina oli grounded-teoria. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomi24-keskustelualueen Hampaat-alafoorumilta syyskuulta 2013. Keskustelijoiden todettiin hakevan ennen kaikkea vertaisryhmän kokemustietoa ja yhteisöllisyyttä. He hakivat tietoa ja tukea tehdäkseen terveyttään koskevia päätöksiä niin hoidon aloittamisen, hoitolan ja hoitomuodon valitsemisen kuin tehdyn hoidon arvioitsemisen suhteen. Keskustelijat myös halusivat jakaa sairauteensa liittyviä kokemuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen keskittyä terveydenedistämisessä yhä enemmän voimaannuttavaan, kotihoitoa korostavaan terveysviestintään sekä keskustella asiakkaan kanssa hänen hoidostaan, sen vaiheista, vaihtoehdoista ja kuluista. Aineiston luonteesta johtuen keskustelijoiden suostumusta ei ole voitu pyytää, mutta he pysyvät anonyymeinä. Vaikka tutkimustulokset ovat yleistettävissä, useamman tutkijan osallistuminen olisi lisännyt analyysin luotettavuutta. Tutkimus suosittelee sosiaalisen median käyttöä suun terveydenhuollon tutkimuksessa ja koulutuksessa jatkossakin asiakaskunnan yhä syveneväksi ymmärtämiseksi.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena sisällön analyysinä. Tutkimusmetodina oli grounded-teoria. Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomi24-keskustelualueen Hampaat-alafoorumilta syyskuulta 2013. Keskustelijoiden todettiin hakevan ennen kaikkea vertaisryhmän kokemustietoa ja yhteisöllisyyttä. He hakivat tietoa ja tukea tehdäkseen terveyttään koskevia päätöksiä niin hoidon aloittamisen, hoitolan ja hoitomuodon valitsemisen kuin tehdyn hoidon arvioitsemisen suhteen. Keskustelijat myös halusivat jakaa sairauteensa liittyviä kokemuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen keskittyä terveydenedistämisessä yhä enemmän voimaannuttavaan, kotihoitoa korostavaan terveysviestintään sekä keskustella asiakkaan kanssa hänen hoidostaan, sen vaiheista, vaihtoehdoista ja kuluista. Aineiston luonteesta johtuen keskustelijoiden suostumusta ei ole voitu pyytää, mutta he pysyvät anonyymeinä. Vaikka tutkimustulokset ovat yleistettävissä, useamman tutkijan osallistuminen olisi lisännyt analyysin luotettavuutta. Tutkimus suosittelee sosiaalisen median käyttöä suun terveydenhuollon tutkimuksessa ja koulutuksessa jatkossakin asiakaskunnan yhä syveneväksi ymmärtämiseksi.