Varhainen kotiutuminen synnytyksen jälkeen Turun yliopistollisessa sairaalassa
Hallamurto, Maija (2014)
Hallamurto, Maija
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211306
Tiivistelmä
Varhainen kotiutuminen synnytyksen jälkeen tarkoittaa synnyttäjän ja vastasyntyneen kotiutumista sairaalasta alle 48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Varhainen kotiutuminen synnytyksen jälkeen edellyttää tarkkaan pohdittua ja huolellisesti suunniteltua toimintamallia, jotta varhaisesti kotiutuminen olisi mahdollisimman turvallista vastasyntyneelle ja synnyttäjälle. Turun yliopistollisessa sairaalassa on mahdollista kotiutua varhaisesti synnytyksen jälkeen, mikäli varhaiselle kotiutumiselle asetetut kriteerit täyttyvät. Varhaisesti kotiutuvien hoitotyö on hoitajien ja lastenlääkärin asiantuntemukseen perustuvaa yhteistyötä ja hoitoa. Kaikki varhaisesti kotiutuneet tulevat sovitusti uudelle tarkastuskäynnille sairaalaan LYSY-poliklinikalle (lyhytjälkihoitoinen synnytys) muutaman päivän kuluttua kotiutumisesta, lastenlääkärin määräämänä ajankohtana.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri nimeää tavoitteikseen vuosille 2007 - 2015 tehdyssä strategiassa potilaslähtöisyyden, tehokkuuden ja jatkuvan uudistumisen. Turun yliopistollisen sairaalaan varhaisesti kotiutuvien synnyttäjien hoitoa haluttiin edistää strategian tavoitteisiin perustuen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli saada tietoa varhaisesti kotiutuneiden synnyttäjien hoidosta ja kokemuksista. Tulosten pohjalta oli tarkoitus luoda varhaisesti kotiutuvien synnyttäjien kokemuksiin perustuva uusi kehittämismalli.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osio kerättiin varhaisesti kotiutuneilta synnyttäjiltä LYSY -poliklinikkakäynnin yhteydessä (n=51). Aineiston keruu suoritettiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli myös vapaaehtoisia avoimia kysymyksiä. Aineiston tulosten pohjalta kehitettiin uudistettu toimintamalli varhaisten kotiutujien hoitotyöhön. Muutokset perustuivat asiakkaiden kokemuksiin. Uudistetun toimintamallin tueksi kehitettiin hoitajien avuksi ja ohjaamisen yhtenäistämiseksi tarkastuslista varhaisen kotiutujan kotiuttamistilanteeseen.
Asiakkaiden kokemuksiin perustuvilla muutoksilla varhaisesti kotiutuvan synnyttäjän hoitotyössä pyritään lisäämään hoitotyön potilaslähtöisyyttä ja perhekeskeisyyttä. Toisaalta uudistetun mallin ja sen pohjalta kehitetyn tarkastuslistan avulla pyritään helpottamaan hoitotyötä myös hoitajan näkökulmasta. Lyhyt sairaalassaoloaika asettaa haasteita varhaisesti synnytyksen jälkeen kotiutuvan perheen hoitotyöhön, uudistetun mallin avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Muutosten toimivuus ja uudistetun mallin hyödyt ovat paremmin arvioitavissa myöhemmin, mikäli malli päätetään ottaa käyttöön Turun yliopistollisessa sairaalassa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri nimeää tavoitteikseen vuosille 2007 - 2015 tehdyssä strategiassa potilaslähtöisyyden, tehokkuuden ja jatkuvan uudistumisen. Turun yliopistollisen sairaalaan varhaisesti kotiutuvien synnyttäjien hoitoa haluttiin edistää strategian tavoitteisiin perustuen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli saada tietoa varhaisesti kotiutuneiden synnyttäjien hoidosta ja kokemuksista. Tulosten pohjalta oli tarkoitus luoda varhaisesti kotiutuvien synnyttäjien kokemuksiin perustuva uusi kehittämismalli.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osio kerättiin varhaisesti kotiutuneilta synnyttäjiltä LYSY -poliklinikkakäynnin yhteydessä (n=51). Aineiston keruu suoritettiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli myös vapaaehtoisia avoimia kysymyksiä. Aineiston tulosten pohjalta kehitettiin uudistettu toimintamalli varhaisten kotiutujien hoitotyöhön. Muutokset perustuivat asiakkaiden kokemuksiin. Uudistetun toimintamallin tueksi kehitettiin hoitajien avuksi ja ohjaamisen yhtenäistämiseksi tarkastuslista varhaisen kotiutujan kotiuttamistilanteeseen.
Asiakkaiden kokemuksiin perustuvilla muutoksilla varhaisesti kotiutuvan synnyttäjän hoitotyössä pyritään lisäämään hoitotyön potilaslähtöisyyttä ja perhekeskeisyyttä. Toisaalta uudistetun mallin ja sen pohjalta kehitetyn tarkastuslistan avulla pyritään helpottamaan hoitotyötä myös hoitajan näkökulmasta. Lyhyt sairaalassaoloaika asettaa haasteita varhaisesti synnytyksen jälkeen kotiutuvan perheen hoitotyöhön, uudistetun mallin avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Muutosten toimivuus ja uudistetun mallin hyödyt ovat paremmin arvioitavissa myöhemmin, mikäli malli päätetään ottaa käyttöön Turun yliopistollisessa sairaalassa.