Uusi osuuskuntalaki: osuuskunnan perustaminen ja hallinto
Lammassaari, Niina; Parkkisenniemi, Anne (2014)
Lammassaari, Niina
Parkkisenniemi, Anne
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211284
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on uusi osuuskuntalaki sekä erityisesti lakimuutoksen vaikutukset osuuskunnan perustamiseen ja hallintoon. Työn tarkoituksena on käsitellä uuden osuuskuntalain tuomia muutoksia osuuskunnan perustamiseen ja hallintoon. Opinnäytetyön tavoitteena on lisäksi tarkastella, minkälainen osuuskunta on yritysmuotona. Tarkastelemme myös uuden osuuskuntalain tuomien muutosten vaikutuksia ennen uuden lain voimaantuloa perustettuihin osuuskuntiin.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja keskeisin tutkimusmenetelmä on lainoppi. Keskeisimpinä lähteinä on käytetty vuoden 2001 osuuskuntalakia, uutta 1.1.2014 voimaan tullutta osuuskuntalakia sekä lakiuudistusta koskevaa hallituksen esitystä. Työssä käytetään lähteenä myös oikeuskirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja teemahaastattelujen muodossa toteutettuja haastatteluja. Haastattelimme kolmea eri osuuskunnan edustajaa sekä Pellervo-Seuran lakiasiainjohtajaa. Haastattelut tuovat työhön käytännön näkökulmaa ja selventävät lakiuudistuksen tuomia muutoksia.
Lainsäätäjän tavoitteena on tehdä laista joustavampi ja helppolukuisempi sen käyttäjälle. Uuteen lakiin on lisätty paljon tahdonvaltaisia säännöksiä ja rakennetta on muokattu selkeämmäksi ja osakeyhtiölakia vastaavaksi. Uuden lain säännökset on päivitetty vastaamaan nykyaikaista yritystoimintaa, huomioiden toimintaympäristössä ja lainsäädännössä tapahtunut kehitys. Osuuskuntalailla on lisätty suomalaisten osuuskuntien toimintamahdollisuuksia ja parannettu osuuskuntien toimintaedellytyksiä. Kilpailuolosuhteita oli tarpeen tasoittaa niin, että osuuskunnista saadaan tasapuolinen kilpailija muihin samoilla markkinoilla toimiviin kotimaisiin ja ulkomaisiin yrityksiin verrattuna. Luonnollisesti uusi laki aiheuttaa muutoksia osuuskunnille, jotka niiden on otettava huomioon toiminnassaan. Keskeisin muutos osuuskunnan perustamiseen on kolmen perustajajäsenen vaatimuksesta luopuminen, näin ollen yksinkin voi perustaa osuuskunnan. Tällä pyritään edistämään osuuskuntamuodon yleistymistä. Muutoksia on tullut lisäksi perustamissopimuksen ja sääntöjen laatimiseen. Osuuskunnan hallintoon ja johtoon liittyviä lakiuudistuksia ovat muun muassa osuuskunnan ja edustajiston kokouksen toimivallan tarkempi sääntely ja jäsenten äänivaltaeron laajentaminen päätöksenteossa. Lisäksi uuteen lakiin on lisätty osuuskunnan kokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa helpottavia säännöksiä. Uuden lain tarkoituksena ei ole poistaa mitään hyvänä ja tarpeellisena pidettyä vaan se on kehitetty osuuskunnan tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja keskeisin tutkimusmenetelmä on lainoppi. Keskeisimpinä lähteinä on käytetty vuoden 2001 osuuskuntalakia, uutta 1.1.2014 voimaan tullutta osuuskuntalakia sekä lakiuudistusta koskevaa hallituksen esitystä. Työssä käytetään lähteenä myös oikeuskirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja teemahaastattelujen muodossa toteutettuja haastatteluja. Haastattelimme kolmea eri osuuskunnan edustajaa sekä Pellervo-Seuran lakiasiainjohtajaa. Haastattelut tuovat työhön käytännön näkökulmaa ja selventävät lakiuudistuksen tuomia muutoksia.
Lainsäätäjän tavoitteena on tehdä laista joustavampi ja helppolukuisempi sen käyttäjälle. Uuteen lakiin on lisätty paljon tahdonvaltaisia säännöksiä ja rakennetta on muokattu selkeämmäksi ja osakeyhtiölakia vastaavaksi. Uuden lain säännökset on päivitetty vastaamaan nykyaikaista yritystoimintaa, huomioiden toimintaympäristössä ja lainsäädännössä tapahtunut kehitys. Osuuskuntalailla on lisätty suomalaisten osuuskuntien toimintamahdollisuuksia ja parannettu osuuskuntien toimintaedellytyksiä. Kilpailuolosuhteita oli tarpeen tasoittaa niin, että osuuskunnista saadaan tasapuolinen kilpailija muihin samoilla markkinoilla toimiviin kotimaisiin ja ulkomaisiin yrityksiin verrattuna. Luonnollisesti uusi laki aiheuttaa muutoksia osuuskunnille, jotka niiden on otettava huomioon toiminnassaan. Keskeisin muutos osuuskunnan perustamiseen on kolmen perustajajäsenen vaatimuksesta luopuminen, näin ollen yksinkin voi perustaa osuuskunnan. Tällä pyritään edistämään osuuskuntamuodon yleistymistä. Muutoksia on tullut lisäksi perustamissopimuksen ja sääntöjen laatimiseen. Osuuskunnan hallintoon ja johtoon liittyviä lakiuudistuksia ovat muun muassa osuuskunnan ja edustajiston kokouksen toimivallan tarkempi sääntely ja jäsenten äänivaltaeron laajentaminen päätöksenteossa. Lisäksi uuteen lakiin on lisätty osuuskunnan kokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa helpottavia säännöksiä. Uuden lain tarkoituksena ei ole poistaa mitään hyvänä ja tarpeellisena pidettyä vaan se on kehitetty osuuskunnan tarpeiden mukaan.