DC-syöttöverkko laivaolosuhteissa ja sen vaikutukset käynnistin suunnitteluun
Ilomäki, Juha (2014)
Ilomäki, Juha
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060211280
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten DC-syöttöverkko voidaan laivaolosuhteissa toteuttaa, ja minkälaisia vaikutuksia sillä on hydraulikoneikon käynnistimen suunnitteluun. Työ tehtiin Rolls-Royce Oy Ab:lle.
Työssä lähdettiin liikkeelle kertomalla laivan sähköverkosta yleisesti ja vertailemalla sitä maasähköverkkoon. Tämän jälkeen käsiteltiin AC- ja DC-syöttöverkkojen järjestelmiä laivassa ja vertailtiin niitä keskenään.
Käynnistimistä ja niiden sähköverkoista kerrottiin yleisesti kappaleessa kaksi. Käynnistin tyypeistä esitettiin yleisimmät, jotka ovat suora käynnistys, tähtikolmiokäynnistys ja pehmokäynnistys.
Kappaleessa kolme käytiin läpi DC-verkon teoriaa yleisesti ja sen erityispiirteitä. Eriteltiin DC-verkon hyviä ja huonoja puolia sekä yleisimpiä haasteita ensisijaisesti verrattuna AC-verkkoon.
Kappaleessa neljä esitettiin alkuperäinen AC-syöttöverkolla toimiva käynnistin. Kappaleessa paneuduttiin käynnistimen toimintoihin, ja sen sisällä oleviin laitteisiin syvemmin.
Kappaleessa viisi esitettiin alkuperäisen AC-käynnistimen kytkentäkaavio, ja kerrottiin siihen tulevista muutoksista, kun siirrytään DC-verkkoon. AC-käynnistimen kytkentäkaavio on tämän työn lähtökohta, josta lähdettiin liikkeelle suunniteltaessa tilalle uutta DC-käynnistintä. Kappaleessa kerrottiin myös yleisimmin käytetyistä DC-jännitteistä laivassa, ja esitettiin ABB:n kaksi lähestymistapaa DC-järjestelmän rakentamiseen.
Kappaleen kuusi alussa käsitellään DC-verkon eri käyttöluokkia. Tämän jälkeen esitetään uuteen DC-käynnistimeen tuleva tankokontaktori, jota ensisijaisesti verrataan alkuperäiseen AC-käynnistimen kontaktoriin. Kappaleessa esitetään myös uusi vaihtoehto järjestelmän virtamittarille. Lisäksi esitettiin muita alkuperäisen käynnistimen laitteita.
Työssä lähdettiin liikkeelle kertomalla laivan sähköverkosta yleisesti ja vertailemalla sitä maasähköverkkoon. Tämän jälkeen käsiteltiin AC- ja DC-syöttöverkkojen järjestelmiä laivassa ja vertailtiin niitä keskenään.
Käynnistimistä ja niiden sähköverkoista kerrottiin yleisesti kappaleessa kaksi. Käynnistin tyypeistä esitettiin yleisimmät, jotka ovat suora käynnistys, tähtikolmiokäynnistys ja pehmokäynnistys.
Kappaleessa kolme käytiin läpi DC-verkon teoriaa yleisesti ja sen erityispiirteitä. Eriteltiin DC-verkon hyviä ja huonoja puolia sekä yleisimpiä haasteita ensisijaisesti verrattuna AC-verkkoon.
Kappaleessa neljä esitettiin alkuperäinen AC-syöttöverkolla toimiva käynnistin. Kappaleessa paneuduttiin käynnistimen toimintoihin, ja sen sisällä oleviin laitteisiin syvemmin.
Kappaleessa viisi esitettiin alkuperäisen AC-käynnistimen kytkentäkaavio, ja kerrottiin siihen tulevista muutoksista, kun siirrytään DC-verkkoon. AC-käynnistimen kytkentäkaavio on tämän työn lähtökohta, josta lähdettiin liikkeelle suunniteltaessa tilalle uutta DC-käynnistintä. Kappaleessa kerrottiin myös yleisimmin käytetyistä DC-jännitteistä laivassa, ja esitettiin ABB:n kaksi lähestymistapaa DC-järjestelmän rakentamiseen.
Kappaleen kuusi alussa käsitellään DC-verkon eri käyttöluokkia. Tämän jälkeen esitetään uuteen DC-käynnistimeen tuleva tankokontaktori, jota ensisijaisesti verrataan alkuperäiseen AC-käynnistimen kontaktoriin. Kappaleessa esitetään myös uusi vaihtoehto järjestelmän virtamittarille. Lisäksi esitettiin muita alkuperäisen käynnistimen laitteita.