Naprapaatti Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä
Heikkilä, Mikko (2014)
Heikkilä, Mikko
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011088
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia naprapaatin harjoittaman elinkeinotoiminnan ulkoista toimintaympäristöä ja tuottaa siihen liittyvää informaatiota sekä naprapaattien että naprapaateiksi aikovien tarpeisiin. Opinnäytetyössä kartoitettiin naprapaatin harjoittaman elinkeinotoiminnan kannalta olennainen ulkoinen toimintaympäristö. Ulkoisen toimintaympäristön tutkimisen tavoitteena oli selvittää ulkoisten markkinavoimien naprapaatin harjoittamalle elinkeinotoiminnalle tuottamia ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia.
Ulkoista toimintaympäristöä tutkittiin soveltamalla kuvailevaa narratiiviista yleiskatsausta sekä sisällönanalyysiä. Toimintaympäristöä kartoitettiin opinnäytetyön yhteydessä määritetyssä SPLEST- viitekehyksessä. Ulkoiseksi toimintaympäristöksi määriteltiin terveyspalvelut–toimiala (TOL 86). Toimintaympäristöä tarkasteltiin taloustieteen menetelmin sekä mikro- että makrotasolla.
Lainsäädännöllinen toimintaympäristö osoittautui naprapaatin harjoittaman elinkeinotoiminnan kannalta merkittäväksi negatiiviseksi markkinavoimaksi. Erityisesti työterveyshuoltolaki ja sairausvakuutuslaki sekä sairausvakuutuslakia valvovan Kansaneläkelaitoksen tulkinnat sairausvakuutuslaista osoittautuivat voimakkaasti naprapaatin toimintamahdollisuuksia rajaaviksi. Työntekijänä julkisella tai yksityisellä sektorilla toimivan naprapaatin toiminta ei ole niin voimakkaasti lakisääteisten tekijöiden rajaamaa kuin ammatinharjoittajan. Liikkeenharjoittajana toimiva naprapaatti pystyy sisäistä toimintaympäristöä mukauttamalla luomaan lakien vaatimat olosuhteet kannattavien suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvien palveluiden tuottamiseksi. Terveyspalvelut–toimiala elää voimakkaiden muutosten aikaa. Tulevien muutosten vaikutukset eivät ole täysin sel-villä, mutta on oletettavaa, että ne luovat mahdollisuuksia terveyspalvelut toimialalla toimiville yksityisen sektorin toimijoille. Naprapaatin työllistyminen työntekijänä julkiselle sekä yksityiselle sektorille voi olla vaikeaa, johtuen naprapatian heikosta tunnettavuudesta sekä epäselvyyksistä terveyspalvelut toimialaa säätelevien lakien tulkinnassa. Työntekijän työllistymismahdollisuuksia heikentävät myös terveyspalvelut–toimialan ammatinharjoittajavaltainen toimintatapa. Ammatinharjoittajana toimiva naprapaatti on kaikkein epäedullisimmassa asemassa työllistymisen sekä liiketoiminnan mahdollisuuksien suhteen. Liikkeenharjoittajana toimiva naprapaatti pystyy omalla toiminnallaan kääntämään poliittiset markkinavoimat elinkeinotoiminnan mahdollisuuksiksi.
Ulkoista toimintaympäristöä tutkittiin soveltamalla kuvailevaa narratiiviista yleiskatsausta sekä sisällönanalyysiä. Toimintaympäristöä kartoitettiin opinnäytetyön yhteydessä määritetyssä SPLEST- viitekehyksessä. Ulkoiseksi toimintaympäristöksi määriteltiin terveyspalvelut–toimiala (TOL 86). Toimintaympäristöä tarkasteltiin taloustieteen menetelmin sekä mikro- että makrotasolla.
Lainsäädännöllinen toimintaympäristö osoittautui naprapaatin harjoittaman elinkeinotoiminnan kannalta merkittäväksi negatiiviseksi markkinavoimaksi. Erityisesti työterveyshuoltolaki ja sairausvakuutuslaki sekä sairausvakuutuslakia valvovan Kansaneläkelaitoksen tulkinnat sairausvakuutuslaista osoittautuivat voimakkaasti naprapaatin toimintamahdollisuuksia rajaaviksi. Työntekijänä julkisella tai yksityisellä sektorilla toimivan naprapaatin toiminta ei ole niin voimakkaasti lakisääteisten tekijöiden rajaamaa kuin ammatinharjoittajan. Liikkeenharjoittajana toimiva naprapaatti pystyy sisäistä toimintaympäristöä mukauttamalla luomaan lakien vaatimat olosuhteet kannattavien suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvien palveluiden tuottamiseksi. Terveyspalvelut–toimiala elää voimakkaiden muutosten aikaa. Tulevien muutosten vaikutukset eivät ole täysin sel-villä, mutta on oletettavaa, että ne luovat mahdollisuuksia terveyspalvelut toimialalla toimiville yksityisen sektorin toimijoille. Naprapaatin työllistyminen työntekijänä julkiselle sekä yksityiselle sektorille voi olla vaikeaa, johtuen naprapatian heikosta tunnettavuudesta sekä epäselvyyksistä terveyspalvelut toimialaa säätelevien lakien tulkinnassa. Työntekijän työllistymismahdollisuuksia heikentävät myös terveyspalvelut–toimialan ammatinharjoittajavaltainen toimintatapa. Ammatinharjoittajana toimiva naprapaatti on kaikkein epäedullisimmassa asemassa työllistymisen sekä liiketoiminnan mahdollisuuksien suhteen. Liikkeenharjoittajana toimiva naprapaatti pystyy omalla toiminnallaan kääntämään poliittiset markkinavoimat elinkeinotoiminnan mahdollisuuksiksi.