Henkilöstömuutosten sisäinen viestintä : Case Yritys X
Mustonen, Janita (2014)
Mustonen, Janita
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810679
Tiivistelmä
Organisaation sisäinen viestintä on tärkeää, jotta kaikki toiminnot sujuvat ja virheiden määrä voitaisiin minimoida. Jos sisäinen viestintä on epäonnistunutta se vaikuttaa loppu viimein yrityksen asiakkaisiin ja toki muihinkin ulkoisiin sidosryhmiin, mutta asiakas lienee tärkein.
Jokaisessa yrityksessä on varmasti omat kompastuskivensä jollakin sisäisen viestinnän osa-alueella. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yritys x:n sisäisen viestinnän toimivuutta organisaatio- ja henkilöstömuutoksista viestittäessä. Tavoitteena oli selvittää onko viestintä oikea-aikaista ja onko tieto helposti löydettävissä kun sitä tarvitaan.
Teoriaosuudessa käsitellään viestintää yleensä ja syvennytään sisäiseen viestintään ja sen suunnitteluun.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin yrityksen 28 myymälään. Kysely toteutettiin Digium-ohjelmistolla, joka yrityksellä on käytössään. Kyseisellä ohjelmistolla on toteutettu muitakin sisäisiä kyselyitä. Täten kyselytapa oli vastaajille tuttu. Kyselyllä selvitettiin vastaajien taustatiedot, jotta tiedetään ovatko vastaajat sopivia lähdeaineistoon tutkimuksen luotettavuuden kannalta. Kyselyssä selvitettiin myös yrityksen tiedotuskanavien käyttö. Nämä tiedot olivat välttämättömiä, jotta tiedettäisiin kehitysehdotuksia mietittäessä ne kanavat, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää sisäisessä viestinnässä. Kolmas aihealue kyselyssä oli kasvokkaisviestintä ja palaverikäytäntö. Kyselyssä haluttiin selvittää käytetäänkö yrityksen toimintamalleissa määriteltyjä palaverikäytäntöjä ja mitä muuta kasvokkaisviestintää kuin palaverit, on käytössä organisaatio- ja henkilöstömuutoksista tiedotettaessa.
Yksi tärkeä kyselyn osa-alue oli vastaajien tyytyväisyys yrityksen sisäiseen viestintään. Vastauksilla pystyttiin analysoimaan tyytyväisyyden taso, joka oli melko hyvä, vaikka negatiivistakin palautetta annettiin. Toinen osa-alue liittyi palaverikäytänteisiin. Kyselystä saatiin selville, että vastaajat tietävät yrityksen palaverikäytänteet, vaikka eivät aina pääse itse osallistumaan infotilaisuuksiin tai osastopalavereihin. Kolmannessa osiossa selvitettiin tiedotuskanavien käyttöä. Yrityksessä on käytössään kaikki sisäisen viestinnän kanavat, joita teoriaosuudessa on mainittu. Vastaajat käyttivät paljon sähköpostia sekä keskustelivat kollegoiden kanssa henkilöstömuutoksista.
Viimeisenä vastaajilta kysyttiin heidän omia kehitysehdotuksia, jotka olivat vastaavanlaisia kuin tutkimuksen kehitysehdotus. Kehitysehdotuksessa ensi tieto henkilöstömuutoksista myymälässä olisi esiteltävä laajemmin tavaratalonjohtajan tiedotustilaisuudessa ja tämän jälkeen lähiesimiehen palaverissa. Tieto tulisi tallentaa niihin tietopankkeihin, joita koko henkilöstö käyttää ja tiedon tallennuspaikka olisi hyvä esitellä myös lähiesimiehen palaverissa.
Jokaisessa yrityksessä on varmasti omat kompastuskivensä jollakin sisäisen viestinnän osa-alueella. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yritys x:n sisäisen viestinnän toimivuutta organisaatio- ja henkilöstömuutoksista viestittäessä. Tavoitteena oli selvittää onko viestintä oikea-aikaista ja onko tieto helposti löydettävissä kun sitä tarvitaan.
Teoriaosuudessa käsitellään viestintää yleensä ja syvennytään sisäiseen viestintään ja sen suunnitteluun.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin yrityksen 28 myymälään. Kysely toteutettiin Digium-ohjelmistolla, joka yrityksellä on käytössään. Kyseisellä ohjelmistolla on toteutettu muitakin sisäisiä kyselyitä. Täten kyselytapa oli vastaajille tuttu. Kyselyllä selvitettiin vastaajien taustatiedot, jotta tiedetään ovatko vastaajat sopivia lähdeaineistoon tutkimuksen luotettavuuden kannalta. Kyselyssä selvitettiin myös yrityksen tiedotuskanavien käyttö. Nämä tiedot olivat välttämättömiä, jotta tiedettäisiin kehitysehdotuksia mietittäessä ne kanavat, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää sisäisessä viestinnässä. Kolmas aihealue kyselyssä oli kasvokkaisviestintä ja palaverikäytäntö. Kyselyssä haluttiin selvittää käytetäänkö yrityksen toimintamalleissa määriteltyjä palaverikäytäntöjä ja mitä muuta kasvokkaisviestintää kuin palaverit, on käytössä organisaatio- ja henkilöstömuutoksista tiedotettaessa.
Yksi tärkeä kyselyn osa-alue oli vastaajien tyytyväisyys yrityksen sisäiseen viestintään. Vastauksilla pystyttiin analysoimaan tyytyväisyyden taso, joka oli melko hyvä, vaikka negatiivistakin palautetta annettiin. Toinen osa-alue liittyi palaverikäytänteisiin. Kyselystä saatiin selville, että vastaajat tietävät yrityksen palaverikäytänteet, vaikka eivät aina pääse itse osallistumaan infotilaisuuksiin tai osastopalavereihin. Kolmannessa osiossa selvitettiin tiedotuskanavien käyttöä. Yrityksessä on käytössään kaikki sisäisen viestinnän kanavat, joita teoriaosuudessa on mainittu. Vastaajat käyttivät paljon sähköpostia sekä keskustelivat kollegoiden kanssa henkilöstömuutoksista.
Viimeisenä vastaajilta kysyttiin heidän omia kehitysehdotuksia, jotka olivat vastaavanlaisia kuin tutkimuksen kehitysehdotus. Kehitysehdotuksessa ensi tieto henkilöstömuutoksista myymälässä olisi esiteltävä laajemmin tavaratalonjohtajan tiedotustilaisuudessa ja tämän jälkeen lähiesimiehen palaverissa. Tieto tulisi tallentaa niihin tietopankkeihin, joita koko henkilöstö käyttää ja tiedon tallennuspaikka olisi hyvä esitellä myös lähiesimiehen palaverissa.