Matkapuhelinsäteilyn terveyshaitat ja SAR-laitteiston vertailumittaukset
Laaksonen, Marko (2014)
Laaksonen, Marko
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710189
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin matkapuhelimen tuottaman SAR-säteilyn terveysvaikutuksia, alan standardeja ja mittalaitteistoja. Terveysvaikutuksia selvitettäessä työssä paneuduttiin useisiin jo julkaistuihin tutkimuksiin. Alan standardeista keskityttiin erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen valvovien viranomaistahojen määräyksiin ja niiden toimintatapoihin. Työosuudessa tehtiin useita SAR-mittauksia eri laitteistoilla, ja pyrittiin saamaan esiin laitteista johtuvat eroavaisuudet ja niiden määrä.
SAR-mittaukset aloitettiin valitsemalla kaksi samanlaista matkapuhelinta. Näillä testiyksilöillä tehtiin useita toistuvia mittauksia. Mittauksilla pyrittiin selvittämään testiyksilöistä stabiilimpi, ja valittiin se referenssilaitteeksi. Kun referenssilaite oli saatu selville, vaihdettiin SAR-mittausjärjestelmästä mittapää (probe) ja tiedonkeruuyksikkö (DAE). Seuraavassa vertailussa vertailtiin iSAR-laitteistoa jo kerättyihin perinteisellä SAR-järjestelmällä tehtyihin referenssimittauksiin.
Työn tuloksen saatiin selville, että proben ja DAE:n vaihdolla eroavaisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä merkitystä mitattuihin SAR-arvoihin. iSAR-vertailussa saatiin selville, että se tuottaa perinteistä SAR-järjestelmää pienempiä tuloksia. Vaikka tulokset olivat johdonmukaisesti pienempiä, saadut tulokset menevät kuitenkin standardissa huomioidun epävarmuusprosentin sisään.
iSAR-vertailuista saatujen tulosten myötä tuotekehityksessä tullaan ottamaan huomioon tulosten poikkeama perinteiseen SAR-järjestelmään verrattaessa. Opinnäytetyössä tehdyt mittaukset toteutettiin vain yhdellä taajuusalueella, joten tulokset eivät välttämättä päde eri taajuusalueilla. Referenssitulosten myötä laboratorioiden välisiä eroavaisuuksia pystytään mittaamaan ja vertailemaan keskenään.
SAR-mittaukset aloitettiin valitsemalla kaksi samanlaista matkapuhelinta. Näillä testiyksilöillä tehtiin useita toistuvia mittauksia. Mittauksilla pyrittiin selvittämään testiyksilöistä stabiilimpi, ja valittiin se referenssilaitteeksi. Kun referenssilaite oli saatu selville, vaihdettiin SAR-mittausjärjestelmästä mittapää (probe) ja tiedonkeruuyksikkö (DAE). Seuraavassa vertailussa vertailtiin iSAR-laitteistoa jo kerättyihin perinteisellä SAR-järjestelmällä tehtyihin referenssimittauksiin.
Työn tuloksen saatiin selville, että proben ja DAE:n vaihdolla eroavaisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä merkitystä mitattuihin SAR-arvoihin. iSAR-vertailussa saatiin selville, että se tuottaa perinteistä SAR-järjestelmää pienempiä tuloksia. Vaikka tulokset olivat johdonmukaisesti pienempiä, saadut tulokset menevät kuitenkin standardissa huomioidun epävarmuusprosentin sisään.
iSAR-vertailuista saatujen tulosten myötä tuotekehityksessä tullaan ottamaan huomioon tulosten poikkeama perinteiseen SAR-järjestelmään verrattaessa. Opinnäytetyössä tehdyt mittaukset toteutettiin vain yhdellä taajuusalueella, joten tulokset eivät välttämättä päde eri taajuusalueilla. Referenssitulosten myötä laboratorioiden välisiä eroavaisuuksia pystytään mittaamaan ja vertailemaan keskenään.