Suomalaisten eläkevakuuttajien sijoitustoiminta ja tulevaisuuden haasteet
Jalava, Aleksi; Reini, Joonas (2014)
Jalava, Aleksi
Reini, Joonas
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710188
Tiivistelmä
Suomen eläkejärjestelmä kohtaa uusia haasteita väestön ikääntyessä, eliniän odotteen pidentyessä ja suurien ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. Eläkevakuuttajien pitää ylläpitää ja kasvattaa eläkevarantoja, jotta eläkerasitteet eivät kasva liian suuriksi. Suomessa eläkevakuuttajat ovat keränneet eläkevaroja rahastoihin jo vuosikymmenien ajan. Nämä rahastoidut eläkevarat on sijoitettu tulevia eläkkeitä varten.
Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa eläkemaksuilla ei enää kyetä kokonaan kattamaan maksettavia eläkkeitä. Eläkevakuuttajat joutuvat turvautumaan rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuottoihin tai rahastojen purkamiseen. Suomen valtiolla on mahdollisuus nostaa eläkemaksuja ja eläkeikää alijäämän täyttämiseksi, mutta kilpailukyvyn kannalta olisi kannattavaa myös kehittää eläkevakuuttajien sijoitustoiminnan puitteita ja näin edesauttaa eläkejärjestelmän kestävää kehitystä.
Suomalaisten eläkevakuuttajien tutkimista varten valittiin viisi Suomen suurinta eläkevakuuttajaa, joiden sijoitustoimintaa tarkasteltiin vuosina 2005–2013. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkittavana oli Keva, Valtion Eläkerahasto, Ilmarinen, Varma ja LähiTapiola Eläkeyhtiö, joiden sijoitusvarallisuus on yhteensä 83 prosenttia rahastoidusta eläkevarallisuudesta. Tutkimusaineisto pohjautuu Työeläkevakuuttajat ry:n keräämiin tulostietoihin.
Eläkevakuuttajien sijoitustuottojen vertailussa havaittiin eroja tarkasteluajanjaksolla. Kokonaistuotossa parhaiten pärjäsivät julkiset eläkevakuuttajat Keva ja VER. Vaikuttaisi siltä, että julkiset eläkevakuuttajat saivat etua kevyemmästä sääntelystä yksityisiin eläkevakuuttajiin verrattuna. Kevalla on suurin sijoitussalkku ja se onnistui myös saavuttamaan parhaimman kokonaistuloksen tarkastelujaksolla. Kaikkien eläkevakuuttajien sijoitussalkut ovat hyvin hajautettu niin maantieteellisesti, sijoitusluokkien ja toimialojen kesken, mutta silti sijoitustuotoissa oli nähtävissä selviä eroja.
Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa eläkemaksuilla ei enää kyetä kokonaan kattamaan maksettavia eläkkeitä. Eläkevakuuttajat joutuvat turvautumaan rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuottoihin tai rahastojen purkamiseen. Suomen valtiolla on mahdollisuus nostaa eläkemaksuja ja eläkeikää alijäämän täyttämiseksi, mutta kilpailukyvyn kannalta olisi kannattavaa myös kehittää eläkevakuuttajien sijoitustoiminnan puitteita ja näin edesauttaa eläkejärjestelmän kestävää kehitystä.
Suomalaisten eläkevakuuttajien tutkimista varten valittiin viisi Suomen suurinta eläkevakuuttajaa, joiden sijoitustoimintaa tarkasteltiin vuosina 2005–2013. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkittavana oli Keva, Valtion Eläkerahasto, Ilmarinen, Varma ja LähiTapiola Eläkeyhtiö, joiden sijoitusvarallisuus on yhteensä 83 prosenttia rahastoidusta eläkevarallisuudesta. Tutkimusaineisto pohjautuu Työeläkevakuuttajat ry:n keräämiin tulostietoihin.
Eläkevakuuttajien sijoitustuottojen vertailussa havaittiin eroja tarkasteluajanjaksolla. Kokonaistuotossa parhaiten pärjäsivät julkiset eläkevakuuttajat Keva ja VER. Vaikuttaisi siltä, että julkiset eläkevakuuttajat saivat etua kevyemmästä sääntelystä yksityisiin eläkevakuuttajiin verrattuna. Kevalla on suurin sijoitussalkku ja se onnistui myös saavuttamaan parhaimman kokonaistuloksen tarkastelujaksolla. Kaikkien eläkevakuuttajien sijoitussalkut ovat hyvin hajautettu niin maantieteellisesti, sijoitusluokkien ja toimialojen kesken, mutta silti sijoitustuotoissa oli nähtävissä selviä eroja.