Sähköjärjestelmät nZEB-pientalossa
Jokitalo, Leevi (2014)
Jokitalo, Leevi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710185
Tiivistelmä
Tällä opinnäytetyöllä on kolme päätarkoitusta. Ensimmäisenä perehdytään tuleviin lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksiin pientalossa. Toiseksi työssä perehdytään nollaenergiarakentamiseen sähköistyksen kannalta sekä otetaan huomioon liittymäpinnat rakenne- ja LVI-suunnitteluun. Kolmantena työ sisältää omakotitalon energiatehokkuuslaskelmia ja tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksesta E-lukuun ja ostoenergiaan. Työssä on myös näkökulmia sähköasennusten huomioonottamisesta nZEB-suunnittelussa. Työssä ei oteta huomioon kustannusoptimaalista näkökulmaa, perehdytään ainoastaan teknisiin ratkaisuihin.
Nykyään rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Se kiinnostaa jo luonnostaan, kun huomataan sen säästömahdollisuuksia. Lisäksi paineet energiatehokkuuden lisäämiseen kasvavat entisestään, kun tiukemmat direktiivit astuvat voimaan. Näiden seurauksena rakennukseen kokonaisuutena ja sen eri osien keskinäiseen toimivuuteen on alettu kiinnittää tarkempaa huomiota. Riittävä ammattitaito työmaalla ja suunnittelussa, järjestelmien kannattavuuden vertailut ja muut asiat ovat pinnalla, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.
Työssä suunnittelun pohjana käytettiin tämän hetken energiatehokkuusvaatimukset täyttävää omakotitaloa ja pohdittiin, miten kyseisen rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa asuinolot huomioon ottaen. Rakennuksen ulkovaipan U-arvot on pidetty RakMk D3 (2012) -tasauslaskelman tasolla, koska työssä ei ole tuloksia seinärakenteen kosteus-käyttäytymisestä.
Energiatehokkuusratkaisujen tulokset laskelmien mukaan näyttävät sen, että tarvittava tekniikka on jo olemassa, mikäli nZEB-tasona pidetään Ympäristöministeriön luonnosasetusta energiatodistuksesta (2012). Sähkölämmitys lukuun ottamatta kohteet täyttivät luonnoksen mukaiset vaatimukset ilman myytyä energiaa. nZEB-luonnoksia ei vielä siis kuitenkaan ole. Mahdollisuutena on esimerkiksi parantaa ulkovaipan U-arvoa tai lisätä uusiutuvan omavaraisenergian tuotantoa. Energiamuotojen kertoimet ja laskentatavat E-luvun laskennassa voivat vaikuttaa merkittävästi lopputuloksiin. Lisäksi laaja näkökulma uusiutuvan omavaraisenergian tuotantoon voi vaikuttaa merkittävästi tuotannon kannattavuuteen ja laajemmin hyödyntämättömien tuotantomahdollisuuksien toteuttamiseen.
Nykyään rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Se kiinnostaa jo luonnostaan, kun huomataan sen säästömahdollisuuksia. Lisäksi paineet energiatehokkuuden lisäämiseen kasvavat entisestään, kun tiukemmat direktiivit astuvat voimaan. Näiden seurauksena rakennukseen kokonaisuutena ja sen eri osien keskinäiseen toimivuuteen on alettu kiinnittää tarkempaa huomiota. Riittävä ammattitaito työmaalla ja suunnittelussa, järjestelmien kannattavuuden vertailut ja muut asiat ovat pinnalla, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.
Työssä suunnittelun pohjana käytettiin tämän hetken energiatehokkuusvaatimukset täyttävää omakotitaloa ja pohdittiin, miten kyseisen rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa asuinolot huomioon ottaen. Rakennuksen ulkovaipan U-arvot on pidetty RakMk D3 (2012) -tasauslaskelman tasolla, koska työssä ei ole tuloksia seinärakenteen kosteus-käyttäytymisestä.
Energiatehokkuusratkaisujen tulokset laskelmien mukaan näyttävät sen, että tarvittava tekniikka on jo olemassa, mikäli nZEB-tasona pidetään Ympäristöministeriön luonnosasetusta energiatodistuksesta (2012). Sähkölämmitys lukuun ottamatta kohteet täyttivät luonnoksen mukaiset vaatimukset ilman myytyä energiaa. nZEB-luonnoksia ei vielä siis kuitenkaan ole. Mahdollisuutena on esimerkiksi parantaa ulkovaipan U-arvoa tai lisätä uusiutuvan omavaraisenergian tuotantoa. Energiamuotojen kertoimet ja laskentatavat E-luvun laskennassa voivat vaikuttaa merkittävästi lopputuloksiin. Lisäksi laaja näkökulma uusiutuvan omavaraisenergian tuotantoon voi vaikuttaa merkittävästi tuotannon kannattavuuteen ja laajemmin hyödyntämättömien tuotantomahdollisuuksien toteuttamiseen.