Business Intelligence –analyysipalvelun käyttö ja käytön laajentamismahdollisuudet yritys X:n liiketoiminnassa
Hujanen, Seija (2014)
Hujanen, Seija
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269995
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään millaista Business Intelligence nimisen analyysipalvelun käyttö on yritys X:n liiketoiminnassa ja miten nykyistä käyttöä olisi mahdollista laajentaa. Opinnäytetyön aihe on saatu toimeksiantona yritys X:n osasto Y:ltä. Analyysipalvelun käyttöönoton taustalla on osasto Y:n tavoite tehostaa myyjäliikeseurantaa. Myyjäliikeseurannan taustalla on osasto Y:n omien motiivien lisäksi rahoitusmarkkinoita koskevan valvonnan tiukentuminen ja rahoittajia koskevien säädösten mukainen asiakkaan tunnistaminen.
Opinnäytetyö on rajattu siten, että siinä selvitetään käytännönläheisesti miten analyysipalvelua hyödynnetään osasto Y:llä. Tässä raportissa ei oteta kantaa analyysipalvelun teknisiin ratkaisuihin eikä myöskään asiakkaan tuntemiseen siitä näkökulmasta, miten rahoittajan tulee dokumentoida asiakkaan tunnistus. Asiakkaan tuntemista käsitellään tässä työssä siten, kuin tutkimuksen tekijä on arvioinut olevan tarpeellista aiheen taustoittamiseksi.
Analyysipalvelun tutkiminen on toteutettu ja havainnointiaineisto on muodostettu laadullisena tutkimuksena haastattelun, havainnointien ja pienen kyselyn avulla. Tutkimuksen ajankohta on ollut kevään 2010 ja 2014 välisenä aikana. Opinnäytetyön tekeminen on kestänyt kohtuuttoman kauan johtuen osittain tutkimuksen tekijän vaikeuksista hahmottaa aiheen tutkimisen tavoite ja osittain analyysipalvelun käytön vähäisyydestä.
Saatujen tulosten perusteella tutkimuksen tekijä tuli siihen päätelmään, että myyjäliikeseurantaa pidetään osastolla tärkeänä ja siinä halutaan käyttää työtä tehostavia apuvälineitä. Tutkimuksen kohteena ollut Business Intelligence analyysipalvelu ei nykyisessä muodossaan täysin sovellu sille aiottuun käyttötarkoitukseen muun muassa siitä syystä, että sovelluksen käytettävyys ei ole riittävällä tasolla ja käytön ohjeistus on riittämätöntä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli löytää uusia käyttökohteita analyysipalvelulle. Uusia käyttökohteita ajateltiin löytyvän nykyisten käyttökokemusten avulla, mutta nykyisiä käyttökokemuksia oli niin vähän, että suunniteltua menetelmää ei pystytty hyödyntämään.
Tutkimuksen tekijän päätelmät analyysipalvelun hyödyntämiseksi jatkossa edellyttävät osasto Y:n ja sovelluksenkehittäjän tiivistä vuorovaikutusta oikeiden ominaisuuksien tuomiseksi analyysipalveluun, käytettävyyden parantamista ja ongelmatilanteiden oikea-aikaista ratkaisua analyysipalvelun tuntevan asiantuntijan kanssa.
Opinnäytetyö on rajattu siten, että siinä selvitetään käytännönläheisesti miten analyysipalvelua hyödynnetään osasto Y:llä. Tässä raportissa ei oteta kantaa analyysipalvelun teknisiin ratkaisuihin eikä myöskään asiakkaan tuntemiseen siitä näkökulmasta, miten rahoittajan tulee dokumentoida asiakkaan tunnistus. Asiakkaan tuntemista käsitellään tässä työssä siten, kuin tutkimuksen tekijä on arvioinut olevan tarpeellista aiheen taustoittamiseksi.
Analyysipalvelun tutkiminen on toteutettu ja havainnointiaineisto on muodostettu laadullisena tutkimuksena haastattelun, havainnointien ja pienen kyselyn avulla. Tutkimuksen ajankohta on ollut kevään 2010 ja 2014 välisenä aikana. Opinnäytetyön tekeminen on kestänyt kohtuuttoman kauan johtuen osittain tutkimuksen tekijän vaikeuksista hahmottaa aiheen tutkimisen tavoite ja osittain analyysipalvelun käytön vähäisyydestä.
Saatujen tulosten perusteella tutkimuksen tekijä tuli siihen päätelmään, että myyjäliikeseurantaa pidetään osastolla tärkeänä ja siinä halutaan käyttää työtä tehostavia apuvälineitä. Tutkimuksen kohteena ollut Business Intelligence analyysipalvelu ei nykyisessä muodossaan täysin sovellu sille aiottuun käyttötarkoitukseen muun muassa siitä syystä, että sovelluksen käytettävyys ei ole riittävällä tasolla ja käytön ohjeistus on riittämätöntä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli löytää uusia käyttökohteita analyysipalvelulle. Uusia käyttökohteita ajateltiin löytyvän nykyisten käyttökokemusten avulla, mutta nykyisiä käyttökokemuksia oli niin vähän, että suunniteltua menetelmää ei pystytty hyödyntämään.
Tutkimuksen tekijän päätelmät analyysipalvelun hyödyntämiseksi jatkossa edellyttävät osasto Y:n ja sovelluksenkehittäjän tiivistä vuorovaikutusta oikeiden ominaisuuksien tuomiseksi analyysipalveluun, käytettävyyden parantamista ja ongelmatilanteiden oikea-aikaista ratkaisua analyysipalvelun tuntevan asiantuntijan kanssa.