Pienellä UAV-lennokilla (sUAV) kerätyn datan pistepilven korkeustarkkuuksista – case Nokian Renkaat
Partonen, Ilkka (2014)
Partonen, Ilkka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610047
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin pienen UAV-lennokin (sUAV) käytön mahdollisuuksia maanmittaustekniikan sovellutuksissa ja sveitsiläisen Sensefly ltd:n valmistaman, Swinglet-CAMilla kuvatun ja kuvausdatasta edelleen fotogrammetrisesti lasketun pistepilven tarkkuutta korkeuden osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, että onnistuuko perinteisillä fotogrammetrian sovellutuksilla UAV-lennokilla kerätyn datan käsittely. Tutkimus
toteutettiin Nokian Renkaiden casen yhteydessä.
UAV-datasta lasketun pistepilven korkeutta verrattiin ajoradan kahdesta eri kohtaa takymetrillä mitattuun korkeusmalliin nähden. Lisäksi pistepilveä verrattiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon laajemmasta osasta rata-aluetta. UAV-data prosessoitiin Agisoft LLC:n Photoscan Pro-sovelluksella. Pistepilvestä laskettiin korkeusmalli, jota käytettiin kuvamosaiikin orto-oikaisuun.
Nokian Renkaiden lennokkikuvaus tehtiin noin 109 metrin korkeudesta. Käytettävissä olevalla kalustollamme se tarkoittaa noin 4 cm:n maastoresoluutiota. Pistepilven korkeustarkkuus radan kahdessa mitatussa kohdassa oli noin yksi pikseli ja radan ympäristössäkin avoimessa ja matalakasvuisessa maastossa noin 10 cm (2–3 pikseliä), kun vertauspintana käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeusmallia.
Lennokkikuvaukset Nokialla osoittivat, että UAV-lennokkilla kerätyn datan tarkkuus riittää jo moneen maanmittaustekniikan sovelluksiin. Oletan UAV-lennokkien käytön lisääntyvän merkittävästi, kunhan tuleva ilmailulainsäädännön uudistus ei tule sitä estämään.
toteutettiin Nokian Renkaiden casen yhteydessä.
UAV-datasta lasketun pistepilven korkeutta verrattiin ajoradan kahdesta eri kohtaa takymetrillä mitattuun korkeusmalliin nähden. Lisäksi pistepilveä verrattiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon laajemmasta osasta rata-aluetta. UAV-data prosessoitiin Agisoft LLC:n Photoscan Pro-sovelluksella. Pistepilvestä laskettiin korkeusmalli, jota käytettiin kuvamosaiikin orto-oikaisuun.
Nokian Renkaiden lennokkikuvaus tehtiin noin 109 metrin korkeudesta. Käytettävissä olevalla kalustollamme se tarkoittaa noin 4 cm:n maastoresoluutiota. Pistepilven korkeustarkkuus radan kahdessa mitatussa kohdassa oli noin yksi pikseli ja radan ympäristössäkin avoimessa ja matalakasvuisessa maastossa noin 10 cm (2–3 pikseliä), kun vertauspintana käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeusmallia.
Lennokkikuvaukset Nokialla osoittivat, että UAV-lennokkilla kerätyn datan tarkkuus riittää jo moneen maanmittaustekniikan sovelluksiin. Oletan UAV-lennokkien käytön lisääntyvän merkittävästi, kunhan tuleva ilmailulainsäädännön uudistus ei tule sitä estämään.