Millainen koulutus kotouttaa Suomeen nuorena muuttavan? : JATKE -työotteella vaikuttavuutta nuorten kotoutumisen tukeen
Mattila, Marjukka (2014)
Mattila, Marjukka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610039
Tiivistelmä
Koulutuksien nivelvaiheeseen ajoittuva Suomeen muutto on merkittävä nuorten syrjäytymisen riskitekijä. Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista 23 % on vieraskielisiä. Vieraskielisiä nuoria on siis työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella yli nelinkertainen määrä väestöosuuteen verrattuna. Stadin ammattiopistossa vuosina 2011-2013 toteutettu nuorten avoin mava -kokeilukoulutushanke lähti tarpeesta muuttaa tätä vallitsevaa tilannetta. Jokainen kokeilukoulutukseen osallistunut nuori suoritti heille räätälöidyn koulutuksen ja löysi sen jälkeen jatkokoulutuspaikan. Tässä opinnäytteessäni kuvaan nuorten avoin mava –kokeilukoulutushankkeen kehitystyötä prosessiorientoituneen kehittämishankkeen näkökulmasta, käyttäen monimenetelmällistä lähestymistapaa.
Kehittämisen tuloksena nuorten maahanmuuttajien avoin koulutus siirtyi syksystä 2013 toimintansa aloittaneeseen Stadin ammattiopiston avoimeen ammattiopistoon. Koulutus poistui mava –rakenteesta, joka soi väljyyttä sekä koulutuksen kestolle että sisällölle nuoren edellytykset lähtökohtana. Tärkeitä muutoksia olivat myös, että koulutus on nimenomaan vain nuorille suunnattu eikä lähtötasovaatimusta ole. Tällaisen heterogeenisen, vasta kotoutumassa olevan, nuorten ryhmän koulutus vaatii myös pienen ryhmäkoon (12) sekä ohjaajan opettajan työpariksi ratkomaan nuoren elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Jalkauttamalla ohjaus koulutuksen yhteyteen päästään vaikuttavuuteen, mikä ei olisi mitenkään mahdollista, jos nuori pitäisi aina jokaista ohjauskeskustelua varten tavoittaa erikseen.
Toimin itse nuorten avoin mava -hankkeen ohjaajana, joten minulla oli mahdollisuus havainnoida toimintaa ja vuorovaikutusta laajasti. Havainnoinnin etuna on, että se kytkee saadun tiedon muita tutkimusmenetelmiä paremmin sen kontekstiin. Avoin mava –hankkeessa päästiin erinomaisiin tuloksiin, vaikka ryhmän nuorilla oli puutteellisen koulutustaustan lisäksi tuen tarvetta muillakin elämän osa-alueilla. Onnistumisten taustalla olivat koulutusryhmän pieni koko, osaavien toimijoiden pysyvyys, kokopäiväinen ohjaaja opettajan työparina sekä kehittämäni jatkuva keskustelu; JATKE –työote. JATKEen perusta ovat aika, toivo, kannattelu ja ennakointi. Kun ne yhdistetään jatkuvaan keskusteluun, nuori pääsee oman elämänsä tärkeiden päätösten tasavertaiseksi toimijaksi kielitaidostaan riippumatta.
Onnistunut ohjaus on aina riippuvainen siitä, mitä ja miten nuori pystyy tilanteestaan kertomaan. Samoin kuin vaikkapa lääkärin diagnoosi on riippuvainen siitä, miten tarkkaa ja oikeaa tietoa asiakas kykenee antamaan. Vasta maahan muuttaneen nuoren kanssa dialogiin ei päästä, koska suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Jatkuva keskustelu -työote antaa mahdollisuuden asiakaslähtöisyydelle, johon olisi muuten hyvin vaikeaa päästä. Ohjaajan tehtävä on auttaa ja tukea ohjattavaa käsitteellistämään tietoa ja myös prosessoimaan sitä kysymyksillä ja kommenteilla. Täten nuori pystyy tuettuna luomaan uutta toimintatapaa. Näin toimien on mahdollisuus saada jokaisen nuoren kyvyt ja osaamisen näkyväksi ja käyttöön.
Tehostetun ohjauksen yhdistämisen opiskeluun antaa sellaisen mahdollisuuden pitkäkestoiseen työskentelyyn, joka olisi mahdotonta muuten. JATKEen avulla nuorelle muodostuu vähitellen realistinen käsitys omista vahvuuksistaan, tavoitteistaan ja itsestään oppijana ja siitä miten tulisi toimia ja kehittyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla, kun nuori oppii itsetuntemusta, hän kerää tarpeellista tietoa tulevaisuuden päätöksentekoon.
Kehittämisen tuloksena nuorten maahanmuuttajien avoin koulutus siirtyi syksystä 2013 toimintansa aloittaneeseen Stadin ammattiopiston avoimeen ammattiopistoon. Koulutus poistui mava –rakenteesta, joka soi väljyyttä sekä koulutuksen kestolle että sisällölle nuoren edellytykset lähtökohtana. Tärkeitä muutoksia olivat myös, että koulutus on nimenomaan vain nuorille suunnattu eikä lähtötasovaatimusta ole. Tällaisen heterogeenisen, vasta kotoutumassa olevan, nuorten ryhmän koulutus vaatii myös pienen ryhmäkoon (12) sekä ohjaajan opettajan työpariksi ratkomaan nuoren elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Jalkauttamalla ohjaus koulutuksen yhteyteen päästään vaikuttavuuteen, mikä ei olisi mitenkään mahdollista, jos nuori pitäisi aina jokaista ohjauskeskustelua varten tavoittaa erikseen.
Toimin itse nuorten avoin mava -hankkeen ohjaajana, joten minulla oli mahdollisuus havainnoida toimintaa ja vuorovaikutusta laajasti. Havainnoinnin etuna on, että se kytkee saadun tiedon muita tutkimusmenetelmiä paremmin sen kontekstiin. Avoin mava –hankkeessa päästiin erinomaisiin tuloksiin, vaikka ryhmän nuorilla oli puutteellisen koulutustaustan lisäksi tuen tarvetta muillakin elämän osa-alueilla. Onnistumisten taustalla olivat koulutusryhmän pieni koko, osaavien toimijoiden pysyvyys, kokopäiväinen ohjaaja opettajan työparina sekä kehittämäni jatkuva keskustelu; JATKE –työote. JATKEen perusta ovat aika, toivo, kannattelu ja ennakointi. Kun ne yhdistetään jatkuvaan keskusteluun, nuori pääsee oman elämänsä tärkeiden päätösten tasavertaiseksi toimijaksi kielitaidostaan riippumatta.
Onnistunut ohjaus on aina riippuvainen siitä, mitä ja miten nuori pystyy tilanteestaan kertomaan. Samoin kuin vaikkapa lääkärin diagnoosi on riippuvainen siitä, miten tarkkaa ja oikeaa tietoa asiakas kykenee antamaan. Vasta maahan muuttaneen nuoren kanssa dialogiin ei päästä, koska suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Jatkuva keskustelu -työote antaa mahdollisuuden asiakaslähtöisyydelle, johon olisi muuten hyvin vaikeaa päästä. Ohjaajan tehtävä on auttaa ja tukea ohjattavaa käsitteellistämään tietoa ja myös prosessoimaan sitä kysymyksillä ja kommenteilla. Täten nuori pystyy tuettuna luomaan uutta toimintatapaa. Näin toimien on mahdollisuus saada jokaisen nuoren kyvyt ja osaamisen näkyväksi ja käyttöön.
Tehostetun ohjauksen yhdistämisen opiskeluun antaa sellaisen mahdollisuuden pitkäkestoiseen työskentelyyn, joka olisi mahdotonta muuten. JATKEen avulla nuorelle muodostuu vähitellen realistinen käsitys omista vahvuuksistaan, tavoitteistaan ja itsestään oppijana ja siitä miten tulisi toimia ja kehittyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla, kun nuori oppii itsetuntemusta, hän kerää tarpeellista tietoa tulevaisuuden päätöksentekoon.