Taidemuseon johtaminen
Alanko, Tuula (2014)
Alanko, Tuula
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259824
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten taidemuseota johdetaan. Tutkimuksen taustalla on oma kiinnostus aiheeseen ja luovan talouden kasvava merkitys yhteiskunnassa.
Tutkimusongelmana on, kuinka taidemuseota johdetaan. Tutkimusongelmaa on rajattu myös alaongelmilla, jotka liittyvät johtajien käyttämään johtamiskulttuuriin ja miten sidosryhmät vaikuttavat johtamiseen. Lisäksi on kartoitettu taidemuseon sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia SWOT- analyysin avulla.
Teoriaosuus koostuu liiketalouden kirjallisuudesta, missä käsitellään johtamista, asiantuntijuutta, organisaatioiden sidosryhmiä ja SWOT- nelikenttäanalyysiä. Lisäksi teoriaosuudessa on mukana aineistoa museoalan tutkimuksista.
Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastatteluihin osallistui viisi taidemuseon johtajaa.Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluin vuoden 2013 aikana ja ne on toteutettu teemahaastattelun periaatteella kysymällä puoliavoimia teemakysymyksiä.
Tämä tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johtamistapa taidemuseoissa painottuu asiantuntijoiden johtamiseen ja taidemuseosta riippumatta työskentelytavat ovat samankaltaiset. Taidemuseon johtamisessa tarvitaan sekä leadership (ihmissuhde-) että management (käsitteellisiä-) taitoja. Samalla on verkostoiduttava sidosryhmien kanssa ja seurattava toimintaympäristöä. Johtajien henkilökohtainen työ- ja kulttuuri-tausta tukee heidän omaa asiantuntijuuttaan ja oman alansa substanssiosaamista. Uusi teknologia luo taidemuseoille uusia mahdollisuuksia.
Tutkimuksen kehitysehdotuksena voi miettiä teknologian vaikutuksia tai merkittävyyttä taidemuseon toiminnassa tai johtamisessa. Jatkotutkimusehdotuksena on esimerkiksi taidemuseon rahoituksen uudistaminen.
Tutkimusongelmana on, kuinka taidemuseota johdetaan. Tutkimusongelmaa on rajattu myös alaongelmilla, jotka liittyvät johtajien käyttämään johtamiskulttuuriin ja miten sidosryhmät vaikuttavat johtamiseen. Lisäksi on kartoitettu taidemuseon sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia SWOT- analyysin avulla.
Teoriaosuus koostuu liiketalouden kirjallisuudesta, missä käsitellään johtamista, asiantuntijuutta, organisaatioiden sidosryhmiä ja SWOT- nelikenttäanalyysiä. Lisäksi teoriaosuudessa on mukana aineistoa museoalan tutkimuksista.
Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastatteluihin osallistui viisi taidemuseon johtajaa.Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluin vuoden 2013 aikana ja ne on toteutettu teemahaastattelun periaatteella kysymällä puoliavoimia teemakysymyksiä.
Tämä tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johtamistapa taidemuseoissa painottuu asiantuntijoiden johtamiseen ja taidemuseosta riippumatta työskentelytavat ovat samankaltaiset. Taidemuseon johtamisessa tarvitaan sekä leadership (ihmissuhde-) että management (käsitteellisiä-) taitoja. Samalla on verkostoiduttava sidosryhmien kanssa ja seurattava toimintaympäristöä. Johtajien henkilökohtainen työ- ja kulttuuri-tausta tukee heidän omaa asiantuntijuuttaan ja oman alansa substanssiosaamista. Uusi teknologia luo taidemuseoille uusia mahdollisuuksia.
Tutkimuksen kehitysehdotuksena voi miettiä teknologian vaikutuksia tai merkittävyyttä taidemuseon toiminnassa tai johtamisessa. Jatkotutkimusehdotuksena on esimerkiksi taidemuseon rahoituksen uudistaminen.