Projektihallinnon kehittäminen talouden näkökulmasta : Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi
Nuuttila, Kaija (2014)
Nuuttila, Kaija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229346
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa projektien riskejä ja saada aikaiseksi ohjeistus, jotta riskejä voitaisiin pienentää tai jopa osittain poistaa. Lähtökohtana olivat projektien maksupäätökset ja niissä hylätyt kulut.
Työhön sovellettiin laskentatoimea, riskienhallintaa, projektijohtamista ja hyvää hallintotapaa.Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, joka laadullisena tutkimuksena käyttäen
havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Dokumentti- ja ongelma-analyysissä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Määrällisillä menetelmillä arvioitiin tapausten yleisyyttä ja tämän jälkeen hylkäysperusteita analysoitiin laadullisin menetelmin.
Laskentatoimessa käsiteltiin tulojen ja menojen jaksottamista sekä kirjaamisperusteita. Riskienhallinnassa sovellettiin ISO 31000 -standardia. Projektijohtamisessa käsiteltiin projektikansiota,projektin johtamista ja projektityöskentelyä sekä esiteltiin Espoon projektijohtamisen malli EsPro.
Työn tuloksena projektien tulot kirjataan maksatushakemuksen jättämisen jälkeen suoriteperusteisesti. Ennen ne kirjattiin maksuperusteisesti ja tilinpäätöksessä arvioitiin varovasti
saatava summa. Täten toiminnan tulot kuvaavat paremmin toimintaa. Toimialalla koettiin tarpeeksi luoda myös projektiluettelo, josta nähdään kaikki päättyneet ja käynnissä olevat projektit. Hylättyjen kulujen ja niiden perusteella luotujen riskien perusteella riskien hallintaan luotiin ohjeistus, hyvän hallintotavan muotoon.
Työhön sovellettiin laskentatoimea, riskienhallintaa, projektijohtamista ja hyvää hallintotapaa.Tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, joka laadullisena tutkimuksena käyttäen
havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Dokumentti- ja ongelma-analyysissä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Määrällisillä menetelmillä arvioitiin tapausten yleisyyttä ja tämän jälkeen hylkäysperusteita analysoitiin laadullisin menetelmin.
Laskentatoimessa käsiteltiin tulojen ja menojen jaksottamista sekä kirjaamisperusteita. Riskienhallinnassa sovellettiin ISO 31000 -standardia. Projektijohtamisessa käsiteltiin projektikansiota,projektin johtamista ja projektityöskentelyä sekä esiteltiin Espoon projektijohtamisen malli EsPro.
Työn tuloksena projektien tulot kirjataan maksatushakemuksen jättämisen jälkeen suoriteperusteisesti. Ennen ne kirjattiin maksuperusteisesti ja tilinpäätöksessä arvioitiin varovasti
saatava summa. Täten toiminnan tulot kuvaavat paremmin toimintaa. Toimialalla koettiin tarpeeksi luoda myös projektiluettelo, josta nähdään kaikki päättyneet ja käynnissä olevat projektit. Hylättyjen kulujen ja niiden perusteella luotujen riskien perusteella riskien hallintaan luotiin ohjeistus, hyvän hallintotavan muotoon.