Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Hyvinvointia taiteesta : yksilöiden kokemuksia taidetyöskentelyn vaikutuksesta työyhteisössä
Veikkanen, Marjaana (2014)
Veikkanen, Marjaana
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229329
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä opinnäytetyössä taidelähtöisien menetelmien käyttöä ja vaikutusta työyhteisöissä hyvinvoinnin ja rakentavan vuorovaikutuskulttuurin lisääjinä. Tutkimusaineisto koostuu kahden työyhteisön osallistujien kyselykaavakevastauksista ja kertomuksista, jotka kuvaavat heidän kokemuksiaan työskentelystä sekä omista työ- ja tutkimuspäiväkirjoistani. Tavoitteenani oli kehittää, pilotoida ja mallintaa taidelähtöisiä menetelmiä ja ratkaisukeskeistä työotetta yhdistävä työskentelykokonaisuus työyhteisöjen työhyvinvoinnin tueksi. Tutkimuksessani pyrin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Tukevatko kyseiset taidelähtöiset menetelmät rakentavan vuorovaikutuskulttuurin syntyä? Lisääkö tällainen työskentely osallistujien itsetuntemusta, tunneälyä ja kykyä itsereflektioon? Millaisia kokemuksia osallistujilla oli kyseisen taidetyöskentelyn vaikutuksista? Opinnäytetyössäni on kyse tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja siinä on toiminta- ja tapaustutkimuksen piirteitä.
Työskentelykokonaisuus tähtäsi itsetuntemuksen, tunneälyn, reflektion ja dialogisuuden kautta rakentavaan vuorovaikutukseen. Taidetta, draamaa ja kuvallista ilmaisua käytettiin näiden teemojen tutkimisen ja oppimisen välineenä. Työskentelyssä keskeistä oli työtapa, joka pyrki olemaan hyväksyvä, mo-niäänisyyttä tukeva ja ilmaisuun kannustava sekä työskentelyn prosessinomaisuutta kunnioittava.
Pilotoinnin pohjalta, tutkimuksen tuloksia hyödyntäen, kehitin mallinnuksen, jota pitää ja saa soveltaa prosessilähtöisesti. Rakennusaineet ovat samat kuin pilotoinnissa; taidelähtöiset menetelmät ja ratkaisukeskeinen työote yhdistettynä teoriatietoon ja sen käytännön sovelluksiin taidetyöskentelyn kautta. Keskeinen muutos on työskentelyn pidempi kesto ja selkeämpien tavoitteiden asettaminen yhdessä osallistujien kanssa.
Tutkimukseni antaa tukea käsitykselle, jonka mukaan taidelähtöiset menetelmät ja ratkaisukeskeinen työote tukevat osallistujien hyvinvointia lisääviä kokemuksia. Avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä on helpompi antaa palautetta, sekä tuoda esiin ajatuksiaan ja tunteitaan rakentavasti. Taidelähtöiset menetelmät voivat parhaimmillaan synnyttää tällaisen positiivisuuden kehän, joka voi lisätä työn imua. Tässä tutkimuksessa kaikki osallistujat kokivat työskentelyn jälkeen tuntevansa työkaverinsa paremmin. Osallistujat kokivat työskentelyn lisänneen myös heittäytymistä, vapautta ja itseilmaisua sekä ajattelua / tietoisuutta. Työskentely oli herättänyt tunteita ja lisännyt kykyä jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Työskentely sopii hyvin ryhmäytymiseen ja avoimen ilmapiirin luomiseen, minkä voidaan katsoa edesauttavan rakentavan vuorovaikutuskulttuurin syntyä ja ylläpitämistä työyhteisössä.
Työskentelykokonaisuus tähtäsi itsetuntemuksen, tunneälyn, reflektion ja dialogisuuden kautta rakentavaan vuorovaikutukseen. Taidetta, draamaa ja kuvallista ilmaisua käytettiin näiden teemojen tutkimisen ja oppimisen välineenä. Työskentelyssä keskeistä oli työtapa, joka pyrki olemaan hyväksyvä, mo-niäänisyyttä tukeva ja ilmaisuun kannustava sekä työskentelyn prosessinomaisuutta kunnioittava.
Pilotoinnin pohjalta, tutkimuksen tuloksia hyödyntäen, kehitin mallinnuksen, jota pitää ja saa soveltaa prosessilähtöisesti. Rakennusaineet ovat samat kuin pilotoinnissa; taidelähtöiset menetelmät ja ratkaisukeskeinen työote yhdistettynä teoriatietoon ja sen käytännön sovelluksiin taidetyöskentelyn kautta. Keskeinen muutos on työskentelyn pidempi kesto ja selkeämpien tavoitteiden asettaminen yhdessä osallistujien kanssa.
Tutkimukseni antaa tukea käsitykselle, jonka mukaan taidelähtöiset menetelmät ja ratkaisukeskeinen työote tukevat osallistujien hyvinvointia lisääviä kokemuksia. Avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä on helpompi antaa palautetta, sekä tuoda esiin ajatuksiaan ja tunteitaan rakentavasti. Taidelähtöiset menetelmät voivat parhaimmillaan synnyttää tällaisen positiivisuuden kehän, joka voi lisätä työn imua. Tässä tutkimuksessa kaikki osallistujat kokivat työskentelyn jälkeen tuntevansa työkaverinsa paremmin. Osallistujat kokivat työskentelyn lisänneen myös heittäytymistä, vapautta ja itseilmaisua sekä ajattelua / tietoisuutta. Työskentely oli herättänyt tunteita ja lisännyt kykyä jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Työskentely sopii hyvin ryhmäytymiseen ja avoimen ilmapiirin luomiseen, minkä voidaan katsoa edesauttavan rakentavan vuorovaikutuskulttuurin syntyä ja ylläpitämistä työyhteisössä.