Opinnollistaminen starttivalmennuksessa
Piha, Eeva (2014)
Piha, Eeva
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208907
Tiivistelmä
Starttivalmennuksen opinnollistamisen keskeisenä tavoitteena on lisätä nuoren saamia hyötyjä starttivalmennuksesta. Lisäksi opinnollistamisella tavoitellaan laajemmin starttivalmennuksen kehittämistä ja tuomista lähemmäs ammatillista peruskoulutusta ja pyritään vastaamaan yhteiskunnalliseen nuorten jatkokoulutukseen kiinnittymisen haasteeseen.
Peruskoulun jälkeisen jatko-koulutuksen puute, toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja heikon koulutustason vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta keskeinen haaste. Perinteinen koulutus ja työmarkkinat eivät välttämättä vastaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Tarvetta olisi joustavammille tavoille suorittaa opintoja ja hankkia tarvittavaa osaamista. Nonformaalin oppimisen tunnistaminen ja nostaminen virallisia reittejä tapahtuvan oppimisen rinnalle on yksi keino vastata erityistä tukea tarvitsevien nuorten kouluttautumisen haasteisiin.
Perinteisen työpajatoiminnan opinnollistamista ja pajatoiminnassa kerrytetyn osaamisen tunnistamista ja dokumentointia on tehty vuosikymmenen ajan, mutta starttivalmennuksen opinnollistaminen on uutta. Starttivalmennuksen opinnollistamisen mallia kehitetään opinnollistamisportaikon mukaisesti, joista kaksi ensimmäistä vaihetta, oppimisympäristöanalyysi ja vertauttaminen ammatillisten perustutkintojen perusteisiin toteutettiin opinnäytetyön puitteissa. Starttivalmennuksen opinnollistamisessa keskitytään tunnistaman erityisesti ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja. Starttivalmennuksen opinnollistamisen kehittäminen toteutetaan sosiaalisen vahvistamisen ja sosiokonstruktiivisen oppimiskäsityksen näkökulmista käsin. Kehittämistehtävä, opinnollistamisen mallin soveltaminen starttivalmennukseen sopivaksi, toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen menetelmällä yhdessä kohderyhmän ja yhteistyötahojen kanssa.
Kehittämistehtävän toteuttaminen eteni asetetun tavoitteen mukaisesti suunniteltuun pisteeseen asti. Prosessin tässä vaiheessa on luotu starttivalmennuksessa kerrytettävästä osaamisesta osaamiskartta, starttivalmennussuunnitelma, sekä vertautettu starttivalmennuksen sisällöt ammatillisen perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja poimittu sieltä kolme opintokokonaisuutta opinnollistettavaksi. Opinnollistamisportaan kaksi viimeistä vaihetta toteutetaan jatkotyöskentelynä kahden ensimmäisen vaiheen pohjalta.
Peruskoulun jälkeisen jatko-koulutuksen puute, toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja heikon koulutustason vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta keskeinen haaste. Perinteinen koulutus ja työmarkkinat eivät välttämättä vastaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Tarvetta olisi joustavammille tavoille suorittaa opintoja ja hankkia tarvittavaa osaamista. Nonformaalin oppimisen tunnistaminen ja nostaminen virallisia reittejä tapahtuvan oppimisen rinnalle on yksi keino vastata erityistä tukea tarvitsevien nuorten kouluttautumisen haasteisiin.
Perinteisen työpajatoiminnan opinnollistamista ja pajatoiminnassa kerrytetyn osaamisen tunnistamista ja dokumentointia on tehty vuosikymmenen ajan, mutta starttivalmennuksen opinnollistaminen on uutta. Starttivalmennuksen opinnollistamisen mallia kehitetään opinnollistamisportaikon mukaisesti, joista kaksi ensimmäistä vaihetta, oppimisympäristöanalyysi ja vertauttaminen ammatillisten perustutkintojen perusteisiin toteutettiin opinnäytetyön puitteissa. Starttivalmennuksen opinnollistamisessa keskitytään tunnistaman erityisesti ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja. Starttivalmennuksen opinnollistamisen kehittäminen toteutetaan sosiaalisen vahvistamisen ja sosiokonstruktiivisen oppimiskäsityksen näkökulmista käsin. Kehittämistehtävä, opinnollistamisen mallin soveltaminen starttivalmennukseen sopivaksi, toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen menetelmällä yhdessä kohderyhmän ja yhteistyötahojen kanssa.
Kehittämistehtävän toteuttaminen eteni asetetun tavoitteen mukaisesti suunniteltuun pisteeseen asti. Prosessin tässä vaiheessa on luotu starttivalmennuksessa kerrytettävästä osaamisesta osaamiskartta, starttivalmennussuunnitelma, sekä vertautettu starttivalmennuksen sisällöt ammatillisen perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja poimittu sieltä kolme opintokokonaisuutta opinnollistettavaksi. Opinnollistamisportaan kaksi viimeistä vaihetta toteutetaan jatkotyöskentelynä kahden ensimmäisen vaiheen pohjalta.