Keravan biovoimalaitoksen kunnossapidon kriittisyysmäärittely
Villikka, Eetu (2014)
Villikka, Eetu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208763
Tiivistelmä
Keravan Energialle tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli saada kriittisyysmäärittely Keravan biovoimalaitoksen kunnossapidolle. Työssä tehdyn kriittisyysmäärittelyn pohjalta määrittelyä täydennetään yrityksessä tulevaisuudessa. Kriittisyysmäärittelyn perusteella suunnitellaan kunnossapitostrategia, ja sen ehkäisevä kunnossapito.
Työ toteutettiin voimalaitoksen Arrow Maint-kunnossapitojärjestelmään kertyneiden kunnossapidon ja operaattorien päiväkirjamerkintöjen avulla. Kunnossapitohistorian avulla pystyttiin määrittelemään laitteiden vikaantumisvälit. Työssä käsiteltiin eri kriittisyysmäärittelymalleja, jotka sopisivat erilaisiin käyttökohteisiin. Työhön valittiin PSK:n standardiin pohjautuva riskianalyysi, joka huomioi analyysissä laitteiden vikaantumisvälit, ympäristö- ja turvallisuusuhkat, tuotannon menetykset sekä korjauskustannukset. Riskianalyysia pystyy painoarvokertoimin painottamaan yrityksen arvomaailmaan ja tuotantoon sopivaksi. Analyysin tuloksena laitteet jaettiin kolmeen ryhmään kriittisyyden mukaan.
Kriittisyysmäärittelyn perusteella tutkittiin laitteiden vikaantumista vika-vaikutusanalyysillä (VVA), johon valittiin kriittisyysmäärittelyn tuotannon kannalta tärkeimmät laitteet. Vika-vaikutusanalyysissä käytiin läpi laitteiden vikoja sekä vikaantumisen syitä ja seurauksia. Vikaantumisen perusteella laitteille suunniteltiin mahdollisia ehkäisevän kunnossapidon keinoja vikaantumisen välttämiseksi.
Kriittisyysmäärittelyn tuloksena kriittisimpään ryhmään koko voimalaitoksen laitteista kuuluu 27 %, joka on lähellä analyysin kriittisyystavoitteita. Kriittisimmän ryhmän laitteiden kunnossapitoon keskitetään eniten resursseja.
Työ toteutettiin voimalaitoksen Arrow Maint-kunnossapitojärjestelmään kertyneiden kunnossapidon ja operaattorien päiväkirjamerkintöjen avulla. Kunnossapitohistorian avulla pystyttiin määrittelemään laitteiden vikaantumisvälit. Työssä käsiteltiin eri kriittisyysmäärittelymalleja, jotka sopisivat erilaisiin käyttökohteisiin. Työhön valittiin PSK:n standardiin pohjautuva riskianalyysi, joka huomioi analyysissä laitteiden vikaantumisvälit, ympäristö- ja turvallisuusuhkat, tuotannon menetykset sekä korjauskustannukset. Riskianalyysia pystyy painoarvokertoimin painottamaan yrityksen arvomaailmaan ja tuotantoon sopivaksi. Analyysin tuloksena laitteet jaettiin kolmeen ryhmään kriittisyyden mukaan.
Kriittisyysmäärittelyn perusteella tutkittiin laitteiden vikaantumista vika-vaikutusanalyysillä (VVA), johon valittiin kriittisyysmäärittelyn tuotannon kannalta tärkeimmät laitteet. Vika-vaikutusanalyysissä käytiin läpi laitteiden vikoja sekä vikaantumisen syitä ja seurauksia. Vikaantumisen perusteella laitteille suunniteltiin mahdollisia ehkäisevän kunnossapidon keinoja vikaantumisen välttämiseksi.
Kriittisyysmäärittelyn tuloksena kriittisimpään ryhmään koko voimalaitoksen laitteista kuuluu 27 %, joka on lähellä analyysin kriittisyystavoitteita. Kriittisimmän ryhmän laitteiden kunnossapitoon keskitetään eniten resursseja.