HelMet-kirjastojen opastustoiminta vuosina 2013–2014 : Kirjastojen näkemyksiä opastustoiminnasta
Hannikainen, Anne (2014)
Hannikainen, Anne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198632
Tiivistelmä
Tämän työn ensimmäinen tavoite oli kartoittaa HelMet-kirjastojen Espoo, Helsinki ja Vantaa (pois lukien Kauniainen) opastustoiminta 2013–2014. Kartoitus tehtiin käymällä läpi HelMet-kirjastojen opastustarjontaa, HelMet-opastajaryhmän tarkoitus ja toiminta, sekä kunkin kaupunginkirjaston opastukset tarkemmin. Työn toinen tavoite oli selvittää, millaisia käsityksiä opastajilla ja esimiehillä on opastustoiminnasta. Kolmas tutkimustavoite oli selvittää, millaisia eroja opastajien ja esimiesten opastustoimintaa koskevissa näkemyksissä ilmenee.
Tässä työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua, kun tutkittiin esimiesten ja opastajien käsityksiä ja näkemyseroja opastustoiminnasta ja opastustoiminnan järjestämisestä. Teemahaastatteluja tehtiin kuusi. Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista haastateltiin kustakin yksi esimiesasemassa oleva ja yksi opastustyötä tekevä. Kartoituksen tiedonhankintamenetelminä olivat sähköpostiviestit, HelMet-kirjaston intranet, Vantaan kirjasto- ja tietopalveluiden intranet ja henkilökohtaiset keskustelut.
Tutkimus osoittaa, että opastustyön merkitys ja siihen käytettävät resurssit kasvavat tulevaisuudessa. Se nähtiin jopa tulevaisuuden ydinosaamisena kirjastotyössä. Opastustyön toteuttamisen muoto painottuu koulumaisesta ryhmäopastuksesta ongelmalähtöiseen yksilöopastukseen ja pajamuotoiseen toimintaan. HelMet-opastustoiminnan toteuttamistavasta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa oli paljon yhteneväisiä näkemyksiä, mutta myös näkemyseroja löytyi. Opastustoiminnan edellytykset ja rakenteet ovat yleisellä tasolla vielä vakiintumattomia. Viestintä- ja markkinointitaidot näyttäisivät tämän tutkimuksen mukaan olevan osaamisalue, johon opastajien kannattaa panostaa.
Tässä työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua, kun tutkittiin esimiesten ja opastajien käsityksiä ja näkemyseroja opastustoiminnasta ja opastustoiminnan järjestämisestä. Teemahaastatteluja tehtiin kuusi. Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista haastateltiin kustakin yksi esimiesasemassa oleva ja yksi opastustyötä tekevä. Kartoituksen tiedonhankintamenetelminä olivat sähköpostiviestit, HelMet-kirjaston intranet, Vantaan kirjasto- ja tietopalveluiden intranet ja henkilökohtaiset keskustelut.
Tutkimus osoittaa, että opastustyön merkitys ja siihen käytettävät resurssit kasvavat tulevaisuudessa. Se nähtiin jopa tulevaisuuden ydinosaamisena kirjastotyössä. Opastustyön toteuttamisen muoto painottuu koulumaisesta ryhmäopastuksesta ongelmalähtöiseen yksilöopastukseen ja pajamuotoiseen toimintaan. HelMet-opastustoiminnan toteuttamistavasta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa oli paljon yhteneväisiä näkemyksiä, mutta myös näkemyseroja löytyi. Opastustoiminnan edellytykset ja rakenteet ovat yleisellä tasolla vielä vakiintumattomia. Viestintä- ja markkinointitaidot näyttäisivät tämän tutkimuksen mukaan olevan osaamisalue, johon opastajien kannattaa panostaa.