Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutukset jätteiden kaatopaikkasijoitukseen : Case: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Tikkanen, Tommi (2014)
Tikkanen, Tommi
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198622
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa valtioneuvoston kaatopaikka-asetukseen (331/2013) sisältyvän, vuonna 2016 voimaan astuvan orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituskiellon vaikutuksia Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintaan. Tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tällä hetkellä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä, koostumus ja kaatopaikkakelpoisuus vuonna 2016 uuden lainsäädännön voimaan tullessa. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tuoda esille kiellon mukanaan tuomia ongelmakohtia, jotka vaativat jatkotutkimusta tai kehitystoimenpiteitä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tilanteen lisäksi luotiin katsaus valtakunnallisella tasolla jätelaitosten varautumisesta lakimuutokseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n sisäisiä jätetietokantoja, Kujalan vaaka-aseman punnitustapahtumatietoja, aikaisempia tutkimuksia sekä asiantuntijalähteitä. Tietojen pohjalta pystyttiin määrittelemään Kujalan kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrä ja arvioimaan jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta vuonna 2016.
Tutkimuksen perusteella arviolta vain noin viidennes vuonna 2012 kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä on kaatopaikkakelpoista vuonna 2016. Kaatopaikkasijoitukseen kelpaava jäte koostuu lähes yksinomaan kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävästä maa- ja kiviainespitoisesta jätteestä. Monen jätelajin kohdalla ongelmaksi muodostuu jätteen heterogeenisyys. Tehostetun syntypaikkalajittelun ja laitoskäsittelyn avulla kuormista saataisiin eroteltua hyödyntämiskelpoiset materiaalit ja ainoastaan hyödyntämiskelvoton epäorgaaninen loppujäte sijoitettaisiin kaatopaikalle.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n sisäisiä jätetietokantoja, Kujalan vaaka-aseman punnitustapahtumatietoja, aikaisempia tutkimuksia sekä asiantuntijalähteitä. Tietojen pohjalta pystyttiin määrittelemään Kujalan kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrä ja arvioimaan jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta vuonna 2016.
Tutkimuksen perusteella arviolta vain noin viidennes vuonna 2012 kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä on kaatopaikkakelpoista vuonna 2016. Kaatopaikkasijoitukseen kelpaava jäte koostuu lähes yksinomaan kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävästä maa- ja kiviainespitoisesta jätteestä. Monen jätelajin kohdalla ongelmaksi muodostuu jätteen heterogeenisyys. Tehostetun syntypaikkalajittelun ja laitoskäsittelyn avulla kuormista saataisiin eroteltua hyödyntämiskelpoiset materiaalit ja ainoastaan hyödyntämiskelvoton epäorgaaninen loppujäte sijoitettaisiin kaatopaikalle.