Nykyajan denimimateriaali farkuissa
Turunen, Emma (2014)
Turunen, Emma
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198531
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli nykyajan denimimateriaali farkuissa. Aiheenvalinta perustuu työharjoitteluun Olivia-lehdessä, missä tein lopputyönä Suuren farkkuoppaan helmikuussa 2014 ilmestyneeseen lehteen. Työn tavoitteena oli lähteä tutkimaan itse materiaalia denimiä ja sen uusia innovaatioita. Päätavoitteena oli määritellä mahdollisimman monipuolisesti nykyaikana farkuissa käytettäviä denimimateriaaleja.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui haastattelujen ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Työtä varten haastateltiin kolmea yritystä, jotka ovat tekemisissä farkkuteollisuuden kanssa ja he edustavat valmistajan näkökulmaa opinnäytetyössä. Työssä on sovellettu Olivia-lehdessä tehtyjä farkkuasiantuntijoiden haastatteluja, ja ne edustavat jälleenmyyjän näkökulmaa opinnäytetyössä. Haastattelujen lisäksi tietolähteenä toimi Outi Moilalan Tappajafarkut-kirja (2013), joka käsittelee vaatteiden tuotantoon liittyviä epäkohtia.
Haastattelujen ja yritysesimerkkien perusteella opinnäytetyön tulokseksi voitiin määritellä mitä on nykyajan denimimateriaali farkuissa. Denimimateriaali jakautui kolmeen ryhmään: ekologisiin, teknisiin ja kierrätettyihin. Näiden ryhmien ja yritysesimerkkien perusteella saatiin kattava kokonaisuus sekä tiivis tietopaketti, joka on ajankohtainen ja uutta tietoa sisältävä.
Opinnäytetyötä voisi jatkaa laajentamalla kuluttajiin. Monet meistä valitsevat farkut, joissa on viimeisimmän muodin mukaiset kulutukset ja värit, vaikka niiden kulutuskestävyys olisi huono. Kuluttajien tietoutta denimimateriaalin valmistuksesta ja sen ongelmakohdista voisi tutkia kyselyiden avulla ja keskittyä erityisesti suomalaiseen farkkuteollisuuteen. Kuinka kiinnostuneita kuluttajat siitä oikeastaan ovat, mistä farkut kauppojen hyllyille saapuvat? Entä siitä, miten niissä käytettävä denimimateriaali valmistetaan?
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui haastattelujen ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Työtä varten haastateltiin kolmea yritystä, jotka ovat tekemisissä farkkuteollisuuden kanssa ja he edustavat valmistajan näkökulmaa opinnäytetyössä. Työssä on sovellettu Olivia-lehdessä tehtyjä farkkuasiantuntijoiden haastatteluja, ja ne edustavat jälleenmyyjän näkökulmaa opinnäytetyössä. Haastattelujen lisäksi tietolähteenä toimi Outi Moilalan Tappajafarkut-kirja (2013), joka käsittelee vaatteiden tuotantoon liittyviä epäkohtia.
Haastattelujen ja yritysesimerkkien perusteella opinnäytetyön tulokseksi voitiin määritellä mitä on nykyajan denimimateriaali farkuissa. Denimimateriaali jakautui kolmeen ryhmään: ekologisiin, teknisiin ja kierrätettyihin. Näiden ryhmien ja yritysesimerkkien perusteella saatiin kattava kokonaisuus sekä tiivis tietopaketti, joka on ajankohtainen ja uutta tietoa sisältävä.
Opinnäytetyötä voisi jatkaa laajentamalla kuluttajiin. Monet meistä valitsevat farkut, joissa on viimeisimmän muodin mukaiset kulutukset ja värit, vaikka niiden kulutuskestävyys olisi huono. Kuluttajien tietoutta denimimateriaalin valmistuksesta ja sen ongelmakohdista voisi tutkia kyselyiden avulla ja keskittyä erityisesti suomalaiseen farkkuteollisuuteen. Kuinka kiinnostuneita kuluttajat siitä oikeastaan ovat, mistä farkut kauppojen hyllyille saapuvat? Entä siitä, miten niissä käytettävä denimimateriaali valmistetaan?