EU:n alueella toimivan nimisuojauksen erot Suomen nimisuojaukseen
Strandberg, Emmi (2014)
Strandberg, Emmi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168362
Tiivistelmä
Nimisuojaus on maailmalla tunnettu elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden suojausjärjestelmä. Uusimman tiedon mukaan maailmalla on tällä hetkellä 1 100 nimisuojattua tuotetta. Nimisuojatut tuotteet jakautuvat suojattuun alkuperäisnimitykseen (SAN), suojattuun maantieteelliseen merkintään (SMM) ja aitoon perinteiseen tuotteeseen (APT). Italiassa on eniten maailmassa nimisuojattuja tuotteita ja Suomi tulee listan häntäpäässä kymmenellä tuotteella.
Tässä työssä pyrittiin selvittämään Euroopan Unionin alueella toimivan nimisuojausjärjestelmän eroja Suomen nimisuojaukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin kahdeksan tutkimuskysymystä. Työssä sovellettiin Maa-ja metsätalousministeriön jo olemassa olevaa tietoa nimisuojauksesta sekä nimisuojattujen tuotteiden DOOR-tietokantaa. Työssä on sovellettu myös Ison-Britannian, Italian ja Ruotsin ministeriöiden sivuja.
Työn kokeellisena osuutena toimii nimisuojauksen vertailu. Pitkän tutkimustyön jälkeen valikoituivat tässä vertailussa maiksi seuraavat: Italia, Iso-Britannia ja Ruotsi. Vertailukriteereinä tässä osassa ovat nimisuojauksen hakuprosessi, lainsäädäntö sekä millä kriteereillä tuote on saanut nimisuojausta. Vertailtavat tuotteet valikoituvat omien opintojen pohjalta yhdeksi juustoksi ja yhdeksi lihavalmisteeksi. Aineisto vertailua varten kerättiin ensimmäisistä rekisteröinneistä tähän päivään saakka. Aineiston avulla tehtiin johtopäätökset Suomen nimisuojauksen eroista Ison-Britannian, Italian ja Ruotsin nimisuojaukseen.
Suurimmat erot johtuvat nimisuojattavissa tuotteissa. Työtä tehtäessä huomattiin, että Suomen nimisuojaus on vielä alkutekijöissään. Suomella on paljon kehitettävää, jotta päästäisiin tyydyttävälle tasolle. Perustuen työn tuloksiin tehtiin tulevaisuuden kartoitusta, jolla pyrittiin löytämään mahdollista suuntaa eteenpäin, mutta nimisuojaus on monivuotinen prosessi, joten mitään ei tapahdu hetkessä.
Tässä työssä pyrittiin selvittämään Euroopan Unionin alueella toimivan nimisuojausjärjestelmän eroja Suomen nimisuojaukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin kahdeksan tutkimuskysymystä. Työssä sovellettiin Maa-ja metsätalousministeriön jo olemassa olevaa tietoa nimisuojauksesta sekä nimisuojattujen tuotteiden DOOR-tietokantaa. Työssä on sovellettu myös Ison-Britannian, Italian ja Ruotsin ministeriöiden sivuja.
Työn kokeellisena osuutena toimii nimisuojauksen vertailu. Pitkän tutkimustyön jälkeen valikoituivat tässä vertailussa maiksi seuraavat: Italia, Iso-Britannia ja Ruotsi. Vertailukriteereinä tässä osassa ovat nimisuojauksen hakuprosessi, lainsäädäntö sekä millä kriteereillä tuote on saanut nimisuojausta. Vertailtavat tuotteet valikoituvat omien opintojen pohjalta yhdeksi juustoksi ja yhdeksi lihavalmisteeksi. Aineisto vertailua varten kerättiin ensimmäisistä rekisteröinneistä tähän päivään saakka. Aineiston avulla tehtiin johtopäätökset Suomen nimisuojauksen eroista Ison-Britannian, Italian ja Ruotsin nimisuojaukseen.
Suurimmat erot johtuvat nimisuojattavissa tuotteissa. Työtä tehtäessä huomattiin, että Suomen nimisuojaus on vielä alkutekijöissään. Suomella on paljon kehitettävää, jotta päästäisiin tyydyttävälle tasolle. Perustuen työn tuloksiin tehtiin tulevaisuuden kartoitusta, jolla pyrittiin löytämään mahdollista suuntaa eteenpäin, mutta nimisuojaus on monivuotinen prosessi, joten mitään ei tapahdu hetkessä.